Muis­to­jen Vir­ta rai­kaa Teatterikuopalla

Suo­ma­lai­nen musiik­ki­his­to­ria ei tun­ne kovin mon­taa artis­tia, jot­ka pää­si­si­vät legen­daa­ri­suu­des­saan samaan sar­jaan Ola­vi Vir­ran kans­sa. Sotien jäl­kei­sis­tä ajois­ta aina 1960-luvul­le tans­si­la­vo­ja täyt­tä­nyt ja äänel­lään tuhan­sia hur­man­nut Vir­ta on edel­leen yksi eni­ten levyt­tä­neis­tä suomalaisartisteista.

Vaik­ka Vir­ta itse on ollut pois­sa kes­kuu­des­tam­me jo lähem­mäs puo­len vuo­si­sa­taa, hänen lau­lun­sa elä­vät edel­leen. Oulu-opis­ton musiik­ki­teat­te­rin kevään näy­tel­mä Sanat Ola, sävel Vir­ta tar­jo­aa hau­ki­pu­taa­lai­sel­le teat­te­rin ja musii­kin ystä­vil­le mah­dol­li­suu­den näh­dä ja kuul­la iki­muis­toi­sia kap­pa­lei­ta uusi­na versioina.
Pit­kän lin­jan musiik­ki­teat­te­rin­te­ki­jä Vla­di­mir Ned­viz­hai on ohjan­nut näy­tel­män yhdes­sä vai­mon­sa Ljud­mi­lan kans­sa. Ohjaa­ja kuvai­lee Vir­ran mer­ki­tys­tä suo­ma­lai­sel­le kult­tuu­ril­le suu­rem­mak­si kuin mitä itse alun­pe­rin ymmärsi.

– Meni aikaa, ennen kuin ymmär­sin, miten suu­res­ta hah­mos­ta on kyse. Kenen tahan­sa kans­sa kun aihees­ta puhuu, kaik­ki muis­ta­vat ensin Ola­vin, sit­ten vas­ta muut, Vla­di­mir Ned­viz­hai kertoo.
Kari Ren­to­lan käsi­kir­joi­tus valit­tiin Ned­viz­hain mukaan musiik­ki­teat­te­rin ohjel­mis­toon alun­pe­rin jo 10 vuot­ta sit­ten. Har­joit­te­lu kes­key­tyi kui­ten­kin tuol­loin ryh­mä­läis­ten yllät­tä­viin lopettamisiin.
– Panim­me kir­joi­tuk­sen hyl­lyl­le odot­ta­maan sopi­vaa het­keä. Nyt sen aika vih­doin tuli, ohjaa­ja myhäi­lee iloisena.

Vuo­teen 1959 sijoit­tu­van näy­tel­män tari­na raken­tuu Kul­tai­nen Vir­ta ‑lau­lu­kil­pai­lun ympä­ril­le. Nuo­ret lau­la­ja­lu­pauk­set kerään­ty­vät Hel­sin­kiin kil­pai­le­maan mai­nees­ta ja levy­tys­so­pi­muk­sis­ta. Värik­kää­seen hah­mo­kat­raa­seen kuu­lu­vat muun muas­sa sisa­ruk­set Sti­na ja Sis­ko, äitin­sä jalan­jäl­jis­sä täh­tey­teen pyr­ki­vä Tyt­ti, hidas­jär­ki­nen Pek­ka, kir­ka­sot­sai­nen lau­lun­opet­ta­ja ja sivu­bis­nek­si­ään pyö­rit­te­le­vä lipe­vä juon­ta­ja. Kaik­ki hui­pen­tuu suu­reen loppukonserttiin.

Musiik­ki­näy­tel­mä kes­kit­tyy Vir­ran omaan tuo­tan­toon. Tul­kin­tan­sa saa­vat muun muas­sa sel­lai­set kap­pa­leet kuin Yö ker­ran unhoa annoit, Jää hyväs­ti Armas, Sä et kyn­nel­tä nää ja Syy­sil­lan muis­to­ja. Lisäk­si tul­kin­tan­sa saa­vat mui­den sävel­tä­jien tuo­tan­nois­ta Vir­ran suo­men­ta­mat ja tun­ne­tuk­si teke­mät Hopei­nen kuu, Kun ilta ehtii ja Soke­ri­pa­la. Säes­tyk­ses­tä vas­taa elä­vä orkesteri.

Vla­di­mir Ned­viz­hai toi­voo ylei­sön viih­ty­vän näy­tel­män paris­sa ja naut­ti­van hie­nos­ta musiikista.
– Ola­vi Vir­ta ei kos­kaan pois­tu suo­ma­lais­ten muis­tis­ta, sil­lä tan­go on suo­ma­lai­sil­le yhtä tär­keä asia kuin aamu­kah­vi, ohjaa­ja päättää.

Sanat Ola, sävel Vir­ta ‑musiik­ki­näy­tel­mä

Ohjaus: Ljud­mi­la ja Vla­di­mir Nedvizhai.
Teks­ti: Kari Rentola
Roo­leis­sa: Rei­jo Ala­ta­lo, Anu Siro­la, Toi­ni Uusi­ta­lo, Eija Olli­la, Lee­na Elo­vir­ta, Mark­ku Pasa­nen, Rei­jo Elo­vir­ta, Tert­tu Heik­ki­nen, Päi­vi Hölt­tä, Alek­san­der Murzin, Anja Hil­tu­nen, Dimit­ri Murzin ja Panu Korhonen.
Ensi-ilta lau­an­tai­na 17.3.2018 klo 19.  Muut näy­tök­set: su 18.3. klo 16, la 24.3. klo 19 ja su 25.3. klo 16 Teat­te­ri­kuo­pal­la (Revon­tie 45 Haukipudas)