Mil­lai­nen on sinun ruo­ka­suh­tee­si? – Val­ta­kun­nal­li­ses­sa haas­tees­sa etsi­tään lau­ta­sil­le uusia makuja

Ruoka jakaa, mutta sen voi myös jakaa. Ruokamuseon Laika Nevalainen toivoo, että erilaiset syöjät ja heidän arvomaailmansa kävisivät yhä useammin yhteiseen pöytään. Kuvassa on Maatalousmuseo Sarassa esillä oleva mallikeittiö menneiltä vuosikymmeniltä.Ruoka jakaa, mutta sen voi myös jakaa. Ruokamuseon Laika Nevalainen toivoo, että erilaiset syöjät ja heidän arvomaailmansa kävisivät yhä useammin yhteiseen pöytään. Kuvassa on Maatalousmuseo Sarassa esillä oleva mallikeittiö menneiltä vuosikymmeniltä.

Jokai­nen tie­tää sen tun­teen, kun näl­kä jo kur­nii, mut­ta mie­li vas­ta miet­tii, että mitä ruo­kaa sitä oikein taas tekisi?

Samal­la kun muis­te­lee, mitä ainek­sia jää­kaa­pis­sa jo on, jokai­nen ruo­an­lait­ta­ja las­kee, miten nopeas­ti syö­tä­vää pitää olla lautasella.

Jos­sa­kin ostos­lis­tan teke­mi­sen ja tis­kaa­mi­sen välil­lä mie­les­sä saat­taa käy­dä myös se, mil­lai­sia tuo­tan­to­ta­po­ja ja mil­lai­sia ympä­ris­tö- tai ilmas­to­vai­ku­tuk­sia tuli­kaan kut­su­neek­si samaan pöytään.

Joku saat­taa miet­tiä myös syö­män­sä ruo­an ter­veel­li­syyt­tä ja kalo­ri­mää­rää – moni meis­tä vii­meis­tään vaa’alla tai lääkärissä.

Mil­lai­nen on minun ruokasuhteeni?

Sitä kehot­taa Ruo­ka­museon pro­jek­ti­suun­nit­te­li­ja Lai­ka Neva­lai­nen jokais­ta miet­ti­mään – eten­kin sil­loin, jos ruo­ka tun­tuu vain teh­tä­väl­tä tai pel­käl­tä polttoaineelta.

Ruo­ka on pal­jon muu­ta­kin, ja sik­si Suo­men maa­ta­lous­museo Saran Ruo­ka­museo ja Hotel­li- ja ravin­to­la­museo kehit­ti­vät ruo­ka­haas­teen. Sen teh­tä­vät haas­ta­vat kokei­le­maan uusia ainek­sia ja uusia ruo­an­val­mis­tus­ta­po­ja sekä esi­mer­kik­si muis­te­le­maan lap­suu­den lempiruokia.

– Haluam­me välit­tää ruo­kai­loa ja herät­tää ihmi­siä poh­ti­maan, min­kä­lai­sia syö­jiä olemme.Yksi haas­te onkin kir­joit­taa oma ruo­ka­his­to­ria – miten on pää­ty­nyt syö­mään juu­ri sitä mitä syö.

Usein kiin­nos­tus ruo­kaan tulee jo kodin perin­tö­nä. Suh­det­tam­me ruo­kaan voi­kin mää­ri­tel­lä se, miten ruo­as­ta lap­suu­des­sa puhut­tiin: Tuo­tiin­ko ruo­as­ta esiin posi­tii­vi­sia asioi­ta? Mil­lai­sia tilan­tei­ta ruo­kai­lut oli­vat? Mitä ruo­kia syö­tiin ja miten ne pan­tiin tar­jol­le? Kuka ruo­as­ta oli pää­osin vas­tuus­sa ja kuka sen teke­mi­seen käyt­ti per­hees­sä eni­ten aikaa?

– Myös kou­lu toteut­taa ruo­ka­kas­va­tus­ta. Har­va tulee­kaan aja­tel­leek­si, että kou­lu­ruo­kai­lu mää­ri­tel­lään ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa ope­tuk­sel­li­sek­si tilan­teek­si. Jos­kus uusi elä­män­ti­lan­ne saat­taa rik­koa rutii­ne­ja ja tuot­taa oival­luk­sia. Koro­na­ke­vään rajoi­tus­ten aika­na moni huo­ma­si arki­sen työ­paik­ka­lou­naan mer­ki­tyk­sen ja sosi­aa­li­nen media täyt­tyi itse teh­dyis­tä leivonnaisista.

Toi­saal­ta elä­män­muu­tok­set saat­ta­vat näkyä suo­ra­nai­si­na ruo­ka­krii­sei­nä. Lap­suu­den­ko­dis­ta ensim­mäis­tä ker­taa omil­leen muut­ta­va tai esi­mer­kik­si puo­li­son kuol­tua yksin jää­vä van­hus on usein uuden edessä.

– Myös esi­mer­kik­si uuden pari­suh­teen alus­sa näke­myk­set ruo­as­ta pitää sovit­taa toisiinsa.

Tämän päi­vän ihmi­sel­lä on his­to­rial­li­sen pal­jon valin­nan­va­raa ruo­an suh­teen. Jokai­nen pys­tyy kat­ta­maan lau­ta­sel­leen oman arvo­maa­il­man­sa – tai aina­kin luu­lee pystyvänsä.

Valin­to­jen teke­mi­nen vaa­tii pereh­ty­mis­tä, mut­ta jokai­sen tuot­teen koh­dal­la ei voi kau­pas­sa ryh­tyä googlaa­maan sen taus­taa. Eri­lai­set mer­kit, kuten jout­sen­merk­ki tai rei­lun kau­pan merk­ki aut­ta­vat suun­nis­ta­maan vali­koi­ma­pal­jou­des­sa. Ei ole ihme, jos välil­lä on vai­kea hah­mot­taa, mitä pis­tää suu­hun­sa. Välil­lä löö­pit tuo­mit­se­vat jon­kun ruo­ka-aineen syö­pä­ris­kik­si, välil­lä muu­ten epä­ter­veel­li­sek­si, kun­nes jos­ta­kin tut­ki­muk­ses­ta nap­sais­taan joku muu yksi­tyis­koh­ta, jon­ka mukaan juu­ri tämän ruo­ka-aineen syö­mi­nen onkin vaaratonta.

Valin­to­jen ter­veel­li­syys ei kui­ten­kaan rii­pu kos­kaan yhdes­tä ruoka-aineesta.

– Välil­lä on hyvä kat­soa, mitä ravit­se­mus­suo­si­tuk­set sisältävät.

Ruo­ka jakaa ihmi­siä, mut­ta se voi myös yhdistää.

– Toi­voi­sin, että vas­tak­kai­na­set­te­lun sijas­ta istut­tai­siin samaan pöy­tään ja kes­kus­tel­tai­siin ja kuun­nel­tai­siin toisia.

Yhdes­sä voi­tai­siin haas­taa itsem­me syö­mään lii­ko­ja ahdis­tu­mat­ta ja toi­siam­me stressaamatta.

Hyvää ruo­ka­ha­lua ruo­ka­haas­tei­den parissa

• Kut­su ystä­vä, naa­pu­ri tai suku­lai­nen kah­vil­le tai syö­mään. Haas­ta hänet mukaan Ruokahaasteeseen.

• Ruo­ka­kas­va­tusyh­dis­tys Ruu­kun nimik­ko­haas­te: Mitä ”herk­ku” sinul­le mer­kit­see? Herk­ku­haas­te pis­tää poh­ti­maan, mikä on ”herk­ku” ja tar­vit­see­ko tam­mi­kuus­sa olla herkkulakossa.

• Tee ruo­ka- ja jää­kaa­pin inventaario.

• Kokei­le jotain sel­lais­ta vihan­nes­ta, juu­res­ta tai hedel­mää, jota et ole kokeil­lut aikaisemmin.

• Muis­te­le jotain lap­suu­den herk­kua tai lem­pi­ruo­kaa ja val­mis­ta sitä.

• Mart­to­jen nimik­ko­haas­te: Jär­jes­tä ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen illallinen.

• Suun­nit­te­le koko vii­kon ruo­ka­lis­ta etu­kä­teen ja käy sen kans­sa kaupassa.

• Kysy kaup­pi­aal­ta tai myy­jäl­tä elin­tar­vik­kei­siin tai ruo­an­val­mis­tuk­seen liit­ty­vää suositusta.

• Val­mis­ta itse jotain sel­lais­ta ruo­kaa tai juo­maa, jota yleen­sä ostat val­mii­na tai nau­tit vain ravintolassa.

• ELO-sää­tiön nimik­ko­haas­te: Käyt­kö työ­paik­ka- tai kou­lu­lou­naal­la? Huik­kaa ”Kii­tos!” sil­le jouk­ko­ruo­kai­lun ammat­ti­lai­sel­le, joka tekee arjes­ta­si hel­pom­paa ja maukkaampaa.

• Kata arki­nen ruo­ka­pöy­tä eri­tyi­sen kauniisti.

• Mais­ta sel­lais­ta juo­maa, jota et ole mais­ta­nut aikaisemmin.

• Lei­vo.

• Pereh­dy jon­kin juh­la­py­hän ruo­an historiaan.

• Val­mis­ta ruo­kaa tai lei­vo hyö­dyn­täen edel­li­sil­tä ate­rioil­ta jää­nei­tä tähteitä.

• Kas­va­ta itse ruo­kaa sinul­le mah­dol­li­sel­la taval­la: esi­mer­kik­si yrt­ti ikku­na­lau­dal­la, par­vek­keel­la ruu­kuis­sa tai kasvimaa.

• Mei­ran nimik­ko­haas­te: Kokei­le jotain uut­ta maustetta.

• Mais­ta jotain sel­lais­ta ruo­kaa tai raa­ka-ainet­ta, jos­ta et pidä, mut­ta jota et ole pit­kään aikaan kokeillut.

• Tutus­tu uuteen ruo­ka­kult­tuu­riin ja val­mis­ta sii­hen liit­ty­vä ateria.

• Kokei­le uut­ta pro­teii­nin­läh­det­tä: yhtä uusis­ta kas­vi­pro­teii­neis­ta tai hyön­tei­sis­tä val­mis­tet­tua tuotetta.

• Nau­ti ate­ria ulko­na esim. pihas­sa­si, puis­tos­sa, lähi­met­säs­sä tai rannalla.

• Onko jokin ruo­ka-aine tai ravin­toai­ne, jota tie­dät syö­vä­si lii­an vähän? Sel­vi­tä 3–5 keinoa/reseptiä, joil­la saat lisät­tyä sitä enem­män ruokavalioosi.

• Tut­ki, mit­kä raa­ka-aineet ovat seson­gis­sa. Tee ruo­kaa seson­gin kas­vik­sis­ta ja hedelmistä.

• Yhdis­tä ruo­ka-ainei­ta, joi­ta ei yleen­sä syö­dä yhdessä.

• Nyh­jää tyh­jäs­tä eli kehi­tä illal­li­nen kaa­peis­ta­si löy­ty­vis­tä raaka-aineista.

• Osta lähi­ruo­kaa toril­ta, kaup­pa­hal­lis­ta, kau­pas­ta tai suo­raan valmistajalta.

• Syö jos­sain sel­lai­ses­sa pai­kas­sa, mis­sä et nor­maa­lis­ti syö.

• Suun­nit­te­le ate­ria valit­se­ma­si värin perusteella.

• Kokei­le uut­ta säilöntätapaa.

• Syö yksin ja kes­kit­tyen ruo­an kaik­kiin makui­hin ja tuoksuihin.

• Löy­tyy­kö kaa­pis­ta­si jokin kodin­ko­ne tai keit­tiö­vä­li­ne, jota et kos­kaan käy­tä? Kai­va se esiin ja käy­tä vähin­tään kerran.

• Kerää tai pyy­dys­tä itse ruo­ka­si: käy kalas­sa, met­säs­tä­mäs­sä tai poi­mi­mas­sa mar­jo­ja, sie­niä, vil­li­vi­han­nek­sia tai ‑yrt­te­jä ja val­mis­ta niis­tä jotain syötävää.

• Syö vii­kon aika­na vähin­tään kah­ta eri­lais­ta koti­mais­ta kalaa.

• Ruo­ka­tie­don nimik­ko­haas­te: Ota sel­vää jon­kun usein käyt­tä­mä­si elin­tar­vik­keen raa­ka-ainei­den alku­pe­räs­tä ja valmistusmaasta.

• Mie­ti 1–3 asi­aa, jot­ka voit teh­dä oman ruo­ka­hä­vik­ki­si vähentämiseksi. 

• Sel­vi­tä asuin­paik­ka­si tai ‑alu­ee­si perin­ne­ruo­ka ja val­mis­ta sitä.

• Osal­lis­tu nälkäpäiväkeräykseen.

• Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen nimik­ko­haas­te: Jaa lem­pi­kas­vis- tai kala­ruo­ka­re­sep­ti­si muille.

• Kokei­le itsel­le­si uut­ta tai har­voin käyt­tä­mää­si ruoanvalmistustapaa.

• Lue tai kat­so jokin kult­tuu­ri­tuo­te (kir­ja, elo­ku­va, tv-sar­ja), joka käsit­te­lee ruo­kaa tai jon­ka otsi­kos­sa on ruo­kaan liit­ty­vä sana.

• Juo juo­maa, joka alkaa samal­la alku­kir­jai­mel­la kuin oma nimesi.

• Pidä vegaanipäivä.

• Poh­di omaa ruo­ka­suh­det­ta­si esi­mer­kik­si kokoa­mal­la leh­ti­leik­keis­tä ruo­ka­suh­det­ta­si kuvaa­va kol­laa­si tai kir­joit­ta­mal­la oma ruokahistoriasi.

• Tutus­tu keit­to­kir­joi­hin (esim. kir­jas­tos­sa) ja kokei­le jotain niis­tä löy­tä­mää­si reseptiä. 

• Kek­si oma ruo­ka­haas­te ja jaa se muil­le haas­tee­seen osallistujille.

• Tee ruo­kaa yhdes­sä ystä­vä­si kanssa.

• Mikä on rak­kain ruo­ka­muis­to­si? Muis­te­le omaa maku­muis­toa tai kyse­le van­hem­mil­ta­si, iso­van­hem­mil­ta­si, lap­sil­ta­si tai ystä­väl­tä­si hei­dän ruokamuistoistaan.

• Vaih­da arjen luot­to­re­sep­tiä ystä­vän, työ­ka­ve­rin tai suku­lai­sen kanssa.

Ruo­ka­haas­teen jär­jes­tä­vät yhdes­sä Hotel­li- ja ravin­to­la­museo sekä Suo­men maa­ta­lous-museo Saran Ruokamuseo. 

Kati Uusi­ta­lo