Koi­vu ja män­ty koh­taa­vat Lin­nan juh­lis­sa

Kansanedustaja Marisanna Jarvan puvun suunnitteli ja ompeli Maija Kumpula (oik.) Haukiputaalta. Havuselluloosasta valmistetun pukukankaan värjäsi Pia Leppänen-Keränen. Kuva: Erkki Kumpula.

Itse­näi­syys­päi­vän vas­taan­o­ton tee­ma on tänä vuon­na ympä­ris­tö, mikä näkyy vah­vas­ti myös ilta­pu­vuis­sa.

Pre­si­den­tin puo­li­son Jen­ni Hau­kion yllä näh­tä­väs­tä koi­vusel­lu­loo­sa­poh­jai­ses­ta ilta­pu­vus­ta on kohis­tu pit­kin syk­syä. Lin­nan juh­lis­sa koh­taa­vat Suo­men kan­sal­lis­puu koi­vu ja Kai­nuun män­ty, kun pal­ta­mo­lai­sen ensim­mäi­sen kau­den kan­san­edus­ta­jan Mari­san­na Jar­van (kesk.) yllä näh­dään havusel­lu­loo­sas­ta jalos­te­tus­ta kan­kaas­ta val­mis­tet­tu ilta­pu­ku. Sen suun­nit­te­li ja ompe­li Hau­ki­pu­taal­la toi­mi­van Mai­jan Putii­kin yrit­tä­jä Mai­ja Kum­pu­la.

– Sain hei­nä­kuus­sa puhe­lun oli­sin­ko kiin­nos­tu­nut läh­te­mään mukaan pro­jek­tiin, ja tot­ta kai olin!
Mari­san­na Jar­van puku­kan­kaan val­mis­tuk­seen käy­tet­tiin pit­kä­kui­tui­ses­ta havusel­lu­loo­sas­ta ympä­ris­töys­tä­väl­li­ses­ti val­mis­tet­tua Arbron-teks­tii­li­kui­tu­kan­gas­ta.
Teks­tii­li perus­tuu Suo­mes­sa kehi­tet­tyyn tek­no­lo­gi­aan, jos­sa pää­raa­ka-ainee­na käy­te­tään Aal­to-yli­opis­ton kehit­tä­mää kui­tu­tuo­tet­ta. KaiCell Fibers tulee val­mis­ta­maan Arbron-teks­tii­li­kui­tua Pal­ta­moon suun­ni­tel­lus­sa bio­ja­los­ta­mos­sa sel­lu­loo­san jat­ko­ja­los­tee­na. KaiCell jul­kai­si tie­don puvus­ta tiis­tai­na edus­kun­nas­sa jär­jes­te­tys­sä semi­naa­ris­sa ”Ilmas­to­ys­tä­väl­li­ses­ti met­säs­tä ja puus­ta”.

Mai­ja Kum­pu­la sai syk­syl­lä näh­tä­väk­si seit­se­män näy­te­kap­pa­let­ta kan­kaas­ta, jos­ta val­mis­tet­tai­siin Mari­san­na Jar­van ilta­pu­ku.
– Valit­sin kiil­toa sisäl­tä­vän kude­val­tai­sen satii­ni­si­dok­sen, joka sopii hyvin ilta­pu­kuun, kan­gas on lisäk­si peh­me­ää, hyvin las­keu­tu­vaa ja miel­lyt­tä­vän tun­tuis­ta ihol­la, kuvai­lee Mai­ja Kum­pu­la.

Kui­dut keh­rät­tiin lan­goik­si Tam­pe­reel­la samas­sa pai­kas­sa mis­sä Jen­ni Hau­kion puvun mate­ri­aa­li­kin. Jar­van puvun teks­tii­lin val­mis­ti Kul­ta­vil­la-kuto­mo. Kan­kaan vär­jä­si luon­to- ja met­sä­tee­maan soin­tu­vil­la sävyil­lä Mai­ja Kum­pu­lan miniä, tai­de­kas­vat­ta­ja Pia Lep­pä­nen-Kerä­nen Oulus­ta.

– Puku­pro­jek­ti täs­tä uudes­ta mate­ri­aa­lis­ta oli työs­tet­tä­vä­nä kesäs­tä läh­tien, ja tämä­hän oli aivan upea jut­tu. Oli hie­noa olla muka­na täs­sä laa­jas­sa asian­tun­ti­joi­den jou­kos­sa, heh­kut­taa Mai­ja Kum­pu­la.
Niin puvun teki­jöil­lä kuin sen kan­ta­jal­la­kin on sidok­set Kai­nuuseen, ja siel­tä on myös Mai­ja Kum­pu­la läh­töi­sin. Jar­val­le hän on teh­nyt aiem­min nel­jä ja Lin­nan juh­liin kaik­ki­aan kym­me­nen ilta­pu­kua.

– Puvun suun­nit­te­lu, kan­kaan leik­kaus ja ompe­lu täs­tä uudes­ta mate­ri­aa­lis­ta ei jän­nit­tä­nyt yhtään, sitä oli hyvä työs­tää. Puku on mal­lil­taan sel­keä­lin­jai­nen, jos­sa kan­gas pää­see oikeuk­siin­sa, kuvai­lee Kum­pu­la.
– Toki se vähän jän­nit­ti, kun kan­gas piti ensik­si pes­tä, mut­ta mate­ri­aa­li on hyvin pesun­kes­tä­vää, huo­kai­see Kum­pu­la.

Pia Lep­pä­nen-Kerä­nen suun­nit­te­li ja maa­la­si val­mii­seen pukuun kuviot. Ilta­pu­ku kuvaa koko­nai­suu­te­na Kai­nuun met­sää ja Oulu­jär­ven luon­toa. Puvun kuvioin­ti on hil­lit­tyä ja kuviois­sa puus­ta teh­dyn, Suo­men ensim­mäi­sen vien­ti­tuot­teen ter­van his­to­ria­kin tulee näky­mään puvun taka­na hel­mao­sas­sa.
Mai­ja Kum­pu­la val­mis­ti puku­kan­kaas­ta myös ilta­lau­kun, jos­sa tois­tuu puvun etu­puo­len kuvio.

Ilta­pu­ku oli vie­lä tiis­tai­na Hau­ki­pu­taal­la Mai­jan Putii­kis­sa ja kes­ki­viik­ko­na Kum­pu­la vei sen kan­ta­jal­leen Ouluun vii­mei­seen sovi­tuk­seen. Sil­loin rat­kais­tiin myös min­kä­lai­set kor­va­ko­rut pukuun sopi­vat par­hai­ten.

Mai­ja Kum­pu­la ompe­li Lin­nan juh­liin havusel­lu­kan­kaas­ta tas­ku­lii­nan ja ruse­tin myös Mari­san­na Jar­van puo­li­sol­le Ilk­ka Jar­val­le ja tas­ku­lii­nan kan­san­edus­ta­ja Eero Suu­ta­ril­le.

 

Lin­nan juh­lat ruu­dun äärel­tä

Mai­ja Kum­pu­la seu­raa Lin­nan juh­lia koto­na tele­vi­sion äärel­lä. Puku­ka­val­ka­dis­ta hän ker­too saa­van­sa aina pal­jon uusia ideoi­ta omaan työ­hön­sä Mai­jan Putiik­kiin. Mai­ja Kum­pu­lal­la on oma vaa­te­merk­ki Mai­ke. Ompe­lun ohel­la hän on into­hi­moi­nen neu­lo­ja. Hänen käsis­sään syn­tyy myös lauk­ku­ja, koru­ja ja mel­kein­pä mitä vain.

Mai­ja Kum­pu­la uskoo, että uusis­ta puu­poh­jai­sis­ta kan­ga­sin­no­vaa­tiois­ta voi tul­la menes­tys ja hie­no mah­dol­li­suus myös Kai­nuuseen. Mate­ri­aa­li­han syn­tyy puun­ja­los­tuk­sen sivu­tuot­tee­na ja nii­den käsit­te­ly­me­ne­tel­mät ovat ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä. Inno­vaa­tios­ta on var­mas­ti myös vien­ti­tuot­teek­si.

Arbron-kui­tu sovel­tuu pukeu­tu­mi­sen ohel­la kodin­teks­tii­lei­hin ja huo­ne­ka­lu­jen pääl­lys­teek­si. Lujuu­del­taan se on yhtä vah­vaa kuin muut puu­poh­jai­set kan­kaat kuten vis­koo­si, mut­ta on sitä kuten myös syn­teet­tis­tä polyes­te­ria ja pel­la­van tuot­ta­mis­ta­kin ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää. Esi­mer­kik­si vis­koo­sin val­mis­ta­mi­ses­sa käy­te­tään myr­kyl­li­siä kemi­kaa­le­ja kuten rik­ki­hiil­tä.