Hius­ten hyvin­voin­tiin panos­te­taan entis­tä enemmän

Hius­ten hyvin­voin­tiin kiin­ni­te­tään nyky­ään enem­män huo­mio­ta ja tuot­tei­siin panos­te­taan aiem­paa enem­män. Kel­los­sa sijait­se­van Fun­kys­ty­len yrit­tä­jä Mari Sär­ki­ni­va on samaa miel­tä. Sär­ki­ni­va ker­too par­haim­mat vin­kit hius­ten hyvinvointiin.

– Sään­nöl­li­nen hius­ten­leik­kuu yhdes­sä laa­duk­kai­den pesu- ja muo­toi­lu­tuot­tei­den ja hiuk­siin jätet­tä­vän hoi­toai­neen kans­sa aut­ta­vat pit­käl­le. Mär­kien hius­ten har­jaa­mis­ta tuli­si myös vält­tää. Ensin voi käy­dä hiuk­set läpi mah­dol­li­sim­man har­val­la kam­mal­la ja vas­ta sit­ten kui­va­na har­ja­ta huo­lel­li­ses­ti, Sär­ki­ni­va kertoo.

Hiuk­siin jää­vis­tä metal­li­jää­mis­tä on puhut­tu muu­ta­man vuo­den ajan yhä enem­män ja jot­kut vaa­lea­ve­ri­köt ovat saat­ta­neet huo­ma­ta hiuk­sis­saan myös vih­reän sävy­jä, joi­ta metal­lit aiheut­ta­vat niin kotio­lois­sa kuin esi­mer­kik­si uimahalleissakin.

– Har­va itse asias­sa näkee vih­reyt­tä hiuk­sis­saan, mut­ta ammat­ti­lai­sen har­jaan­tu­nut sil­mä sen kyl­lä huo­maa, Sär­ki­ni­va toteaa.

Ilman­saas­teet ja van­hois­ta put­kis­ta irtoa­vat kemi­kaa­lit, kuten kupa­ri tart­tuu niin vaa­le­aan kuin tum­maan­kin hiuk­seen. Hel­poi­ten veden laa­dus­ta voi koto­na ottaa sel­vää kat­so­mal­la pesu­huo­neen sau­mo­ja ja suih­ku­ver­hon- tai sei­nän ala­reu­naa. Mikä­li niis­sä näkyy punai­sia vär­jäy­miä, vedes­sä on sil­loin toden­nä­köi­ses­ti pal­jon metal­le­ja. Ongel­man voi rat­kais­ta esi­mer­kik­si asen­ta­mal­la suih­kusuo­dat­ti­men, joka puh­dis­taa pesu­ve­den metal­leis­ta. Mark­ki­noil­le on myös tul­lut vii­me vuo­sien aika­na pal­jon eri­lai­sia tuot­teis­ta, jot­ka lupaa­vat pois­taa metal­li­ker­ty­miä hiuksista.

– En ole itse suo­da­tin­ta kokeil­lut, mut­ta aivan var­mas­ti se aut­taa. Myös syvä­puh­dis­ta­va sham­poo ja eri­lai­set metal­lin­pois­toon tar­koi­te­tut pesu­tuot­teet aut­ta­vat pois­ta­maan metal­li­jää­miä hiuksista.

Toi­mit­ta­jan tes­tis­sä kokeil­tiin vaa­le­aan hiuk­seen metal­lien pois­toon suo­si­tel­tua sham­poo­ta, hoi­toai­net­ta ja hiuk­siin jätet­tä­vää hiusöl­jyä. Työ­lääl­tä tun­tu­neen pesun tulok­se­na aina­kin oli, ettei hius enää tuok­su­nut uima­hal­lis­sa käyn­nin jäl­keen kloo­ril­ta ja hius tun­tui pal­jon peh­meäm­mäl­tä kuin aiemmin.

Alal­la jo 15-vuot­ta ollut yrit­tä­jä suo­sit­te­lee­kin, että hius pes­täi­siin sham­pool­la kak­si ker­taa. Sär­ki­ni­va sanoo, että eron huo­maa heti. Syvä­puh­dis­ta­vaa sham­poo­ta hän suo­sit­te­lee käy­tet­tä­väk­si ker­ran viik­koon tai kah­teen, riip­puen käy­tet­tä­vien muo­toi­lu­tuot­tei­den mää­räs­tä. Hiuk­siin on myös tar­jol­la niin jätet­tä­viä hoi­toai­nei­ta kuin myös eri­lai­sia öljyjä.

– Hoi­toai­ne kos­teut­taa ja se aut­taa hius­ten sel­vit­tä­mi­ses­sä, kun taas öljy on vähän kuin hius­ten meik­ki­voi­de, se silot­taa hiusta.

Sär­ki­ni­va muis­tut­taa, ettei hius­ta tar­vit­se pes­tä joka päi­vä, eten­kään jos ei käy­tä muo­toi­lu­tuot­tei­ta, sil­lä se kui­vat­taa hius­ta entisestään.

– Hiki läh­tee kyl­lä vedelläkin.

Hiustren­deis­sä näkyy täl­lä het­kel­lä 90-luvun volyy­mi, hius­ko­ris­teet, pan­nat ja donit­sit. Sär­ki­ni­va odot­taa itse, että värit tule­vat takaisin.

– Pit­kään on men­ty hyvin luon­nol­li­sel­la lin­jal­la niin ole­tan, että värit teke­vät paluun.

Vuo­sien aika­na myös hius­vä­rit ovat men­neet eteen­päin ja myös Fun­kys­ty­les­sa on saa­ta­vil­la hajus­teet­to­mia väre­jä, mikä on eten­kin aller­gi­koil­le mie­lui­nen edis­ty­sas­kel. Kou­lut­tau­tu­mi­nen on myös Sär­ki­ni­val­le tär­ke­ää ja kou­lu­tuk­sis­sa hän pyr­kii käy­mään pari ker­taa vuodessa.

Sosi­aa­li­ses­sa medias­sa on pal­jon myös hius­ten­hoi­toon liit­ty­viä tee se itse-videoi­ta ja Sär­ki­ni­va ker­toi huo­man­neen­sa eten­kin per­hos­leik­kauk­sek­si kut­su­tun tren­din, sil­lä liik­kees­sä kävi muu­ta­mia asiak­kai­ta, joil­la leik­kaus ei ollut men­nyt aivan putkeen.

– Vähän tulee vas­taan tapauk­sia, mis­sä pitäi­si alkaa kor­jai­le­maan asiak­kaan käden jäl­kiä, mut­ta sel­väs­ti per­hos­leik­kaus­ta kokei­li moni, Sär­ki­ni­va hymyilee.

Hiuk­sia halu­taan sel­väs­ti myös sääs­tää muo­toi­lu­rau­to­jen kuu­muu­del­ta ja sosi­aa­li­nen media onkin täyn­nä myös kihar­rus­vi­deoi­ta, jois­sa läm­pöä ei tarvita.

– Tie­ten­kin on eroa tekee­kö yön yli kiha­rat suk­kien vai esi­mer­kik­si folion avul­la. Folio kat­koo hius­ta var­mas­ti. Kun hiuk­sis­ta pitää huol­ta, ajoit­tai­nen läm­pö ei tuhoa hius­ta, Sär­ki­ni­va toteaa.