Hei­nä­kuu alkoi vii­leä­nä, mut­ta päät­tyi erit­täin tuka­laan hel­le­put­keen, kor­kein läm­pö­ti­la Oulussa

Ilma­tie­teen lai­tok­sen tilas­to­jen mukaan hei­nä­kuu oli koko maas­sa monin pai­koin har­vi­nai­sen läm­min, maan kes­kio­sas­sa pai­koin poik­keuk­sel­li­sen läm­min. Kuu­kau­den kes­ki­läm­pö­ti­la oli maan poh­jois­osas­sa 14–19 astet­ta, muu­al­la maas­sa kes­ki­läm­pö­ti­la oli noin 18–21 astet­ta. Kes­ki­läm­pö­ti­lan poik­kea­ma tavan­omai­ses­ta oli laa­jal­ti 2–3 astet­ta, Ina­rin ja Uts­joen suun­nal­la 1–2 astetta.

Hei­nä­kuun ylin läm­pö­ti­la, 32,6 astet­ta, mitat­tiin Oulun len­toa­se­mal­la kuu­kau­den 31. päi­vä­nä. Hei­nä­kuun alin läm­pö­ti­la, –1,3 astet­ta, mitat­tiin Sal­lan kir­kon­ky­läl­lä kuu­kau­den 6. päivänä.

Kuu­kau­den alku­puo­li oli ajan­koh­taan näh­den hie­man tavan­omais­ta vii­leäm­pi, mut­ta 11. hei­nä­kuu­ta alkoi hel­le­put­ki, joka jat­kui kuu­kau­den lop­puun saak­ka. Yli­tor­nion Mel­tos­jär­ven havain­toa­se­mal­la oli hel­let­tä koko tämän put­ken ajan, ja havain­toa­se­man 21 päi­vän hel­le­put­ki on Lapin pisin vuo­des­ta 1961 eteenpäin. 

Maan ete­lä- ja kes­kio­sas­sa suu­rel­la osal­la havain­toa­se­mis­ta oli hei­nä­kuun 12. päi­väs­tä eteen­päin 20 päi­vän hel­le­put­ki. Kaik­ki­aan hei­nä­kuus­sa oli 23 hel­le­päi­vää eli päi­vää, jol­loin päi­vän ylin läm­pö­ti­la nousi yli 25 asteen jos­sa­kin päin Suo­mea. Tämä on seit­se­män päi­vää yli hei­nä­kuun keskiarvon.

Lisäk­si 12. hei­nä­kuu­ta eteen­päin jokai­se­na päi­vä­nä koko maan ylin läm­pö­ti­la oli yli 30 astet­ta. Yli 30 asteen läm­pö­ti­lan päi­viä ker­tyi näin ollen hei­nä­kuus­sa yhteen­sä 20. Tämä on vuo­des­ta 1961 eteen­päin pisin yli 30 asteen put­ki Suo­mes­sa; mit­taus­his­to­rian edel­li­nen yli 30 asteen hel­le-ennä­tys oli 13 päi­vän put­ki vuo­del­ta 1972. Myös elo­kuu alkaa hel­teil­le suotuisana.

– Ilmas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä poik­keuk­sel­li­sen tuka­lat hel­le­jak­sot voi­mis­tu­vat. Nii­tä esiin­tyy aiem­paa useam­min, ne ovat anka­ram­pia ja kes­tä­vät kau­em­min. Hel­le­va­roi­tuk­sil­la ja ‑varau­tu­mi­sel­la pyri­tään vähen­tä­mään hai­tal­li­sia vai­ku­tuk­sia eri­tyi­ses­ti ikään­ty­neen väes­tön sekä mui­den hel­teil­le haa­voit­tu­vien ryh­mien ter­vey­den­ti­laan, sanoo ryh­mä­pääl­lik­kö Heik­ki Tuo­men­vir­ta Ilma­tie­teen laitokselta.

Hei­nä­kuun sade­mää­ris­sä oli pal­jon vaih­te­lua: maan ete­lä- ja län­sio­sas­sa sade­mää­rät oli­vat tavan­omai­sia tai tavan­omais­ta suu­rem­pia. Toi­saal­ta kais­ta­leel­la Pir­kan­maal­ta Kai­nuuseen satoi tavan­omais­ta vähem­män, pai­koin jopa har­vi­nai­sen tai poik­keuk­sel­li­sen vähän. Myös Lapis­sa oli pal­jon alu­eel­lis­ta vaih­te­lua: monin pai­koin jää­tiin kes­kiar­vo­jen ala­puo­lel­le, mut­ta Ina­rin suun­nal­la satoi tavan­omais­ta enemmän.

Eni­ten kuu­kau­den aika­na satoi Ina­rin Raja-Joo­se­pin Kon­tio­jär­ven havain­toa­se­mal­la, 129,2 mil­li­met­riä. Vähi­ten satoi Tor­nion Kaak­ku­ris­sa, 12,5 mil­li­met­riä. Suu­rin havait­tu vuo­ro­kausi­sa­de­mää­rä oli Savon­lin­nan Lau­kan­saa­res­sa hei­nä­kuun 8. päi­vä­nä mitat­tu 62 millimetriä.

Hei­nä­kuun 3. päi­vä­nä Suo­meen saa­pu­nut Ulla-myrs­ky oli har­vi­nai­sen voi­ma­kas kesä­myrs­ky, joka toi meil­le voi­mak­kai­ta tuu­lia ja satei­ta. Myrs­ky oli pit­kä­kes­toi­nen: puus­kai­nen tuu­li kes­ti jopa 6–12 tun­tia suu­res­sa osas­sa maata.

Hei­nä­kuu oli lähes koko maas­sa tavan­omais­ta aurin­koi­sem­pi. Koko maas­sa aurin­gon­pais­te­tun­te­ja oli havain­toa­se­mit­tain noin 280–420.

Hei­nä­kuus­sa havait­tiin noin 48 200 maa­sa­la­maa, mikä jäi hie­man alle jak­son 1991–2020 kes­kiar­von (54 300). Suu­rin osa hei­nä­kuun ukkos­päi­vis­tä esiin­tyi Lapis­sa, lukuun otta­mat­ta aivan kuu­kau­den vii­mei­siä päi­viä. Tois­tai­sek­si koko vuo­den sala­ma­mää­rä on vain hie­man enem­män kuin hei­nä­kuun sala­ma­mää­rä; tou­ko-kesä­kuus­sa ukkos­ti erit­täin vähän vii­leäh­kön sään takia. Elo­kuu näyt­tää alka­van ukko­sil­le suotuisana.