Ensim­mäi­sen luo­kan aloit­ta­nei­den mää­rä laskussa

Ensim­mäi­sen luo­kan aloit­ta­vien oppi­lai­den mää­rät ovat olleet koko Suo­mes­sa las­kus­sa jo useam­man vuo­den ajan. Suu­ri teki­jä vähen­ty­vään ensim­mäi­sen luo­kan opis­ke­li­joi­den mää­rään on syn­ty­vyy­den las­ku. Tänä vuon­na kou­lun aloit­ti noin 54 000 eka­luok­ka­lais­ta, mikä on ennä­tyk­sel­li­sen vähän. Vain muu­ta­maa vuot­ta aiem­min vuon­na 2020 ensim­mäi­sen luo­kan aloit­ta­nei­ta oli vie­lä yli 60 000. Ran­ta­poh­jan alue ei ole täs­sä tilas­tos­sa poikkeus.




Uudis­te­tul­la Revon­to­ril­la ava­jai­set Haukiputalla

Alku­vuo­des­ta K‑Supermarket Revon­to­rin kiin­teis­tös­sä alka­neet uudis­tus­työt on saa­tu pää­tök­seen. Tors­tai­na 29.8. ja koko lop­pu­viik­ko juh­li­taan nyky­ai­kais­ta ja ener­gia­te­ho­kas­ta kaup­paa. Koko­nai­sin­ves­toin­ti oli kuusi mil­joo­naa euroa. K‑kauppiaina toi­mi­vat Son­ja Pyyk­kö­nen ja Mar­kus Huus­ko.


Eino Grön: Nos­tal­gis­ta tul­la Haukiputaalle

Suo­ma­lais­ten rakas­ta­ma ja arvos­tet­tu iskel­mä­lau­la­ja­le­gen­da Eino Grön saa­puu Hau­ki­pu­taal­le pitä­mään kon­ser­tin Hei­ton talol­le per­jan­tai­na 13.9.

– Odo­tan pal­jon kon­sert­tia, sii­tä tulee var­mas­ti muis­to­ja herät­tä­vä. Olen aikoi­na­ni esiin­ty­nyt mones­ti Hau­ki­pu­taal­la ja siel­lä minul­la on myös pal­jon ystä­viä sekä enti­siä pani­ka­ve­rei­ta, ker­too Grön Ran­ta­poh­jal­le. Hän oli esiin­ty­mäs­sä muun muas­sa ravin­to­la Samant­tan ava­jai­sis­sa 70-luvulla. 


Tem­mes-kai­vu­ri ja Ford­son-trak­to­ri sai­vat Kii­min­gis­sä uuden elämän

Kii­min­ki­läi­nen Eero Lau­ri­la halusi nos­taa esil­le eri­tyi­ses­ti Tem­mes-kai­vu­rin tehok­kuu­den, toi­mi­vuu­den sekä sen mer­ki­tyk­sen kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta, ja täs­tä syys­tä hän päät­ti ostaa kai­vu­rin ja kun­nos­taa sen sekä vuo­den 1963 Ford­son Super Major –trak­to­rin. Nyt hänen pihas­saan on täy­sin toi­min­ta­kun­toi­nen yhdis­tel­mä, jol­la voi­si läh­teä ojan­kai­vuuseen vaik­ka saman tien. 



Päät­tä­jäl­tä: Met­säs­tä­vä kulttuuripääkaupunki

Oulus­sa ja kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­hank­kees­sa muka­na ole­vis­sa 39:ssä kun­nas­sa asuu pal­jon eri ikäis­tä ja eri tavoin met­säs­tys­tä har­ras­ta­vaa mies­tä ja nais­ta. Onko met­säs­tys kult­tuu­ria ja tulee­ko sen näkyä ja kuu­lua kult­tuu­rin juh­la­vuo­des­sa? Miten saam­me hie­non har­ras­tuk­sen moni­puo­li­set hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­set tuo­tua juh­la­vuon­na esil­le? Ymmär­re­tään­kö muu­al­la Euroo­pas­sa, että Suo­mes­sa met­säs­tys ei ole vain varak­kaan elii­tin hupia, vaan ihan taval­lis­ten suo­ma­lais­ten suku­pol­vel­ta toi­sel­le siir­ty­vää moni­puo­lis­ta har­ras­ta­mis­ta ja elä­mi­sen kult­tuu­ria mitä parhaimmillaan.



Puin­nin aika on koit­ta­nut maa­seu­dun pelloilla

Puin­nit ovat täy­des­sä vauh­dis­sa eri puo­lil­la Suo­mea. Osas­sa maa­kun­tia puin­tia jo lope­tel­laan, mut­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­la osas­sa pai­kois­sa vas­ta aloi­tel­laan. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti kas­vu­kausi on 7–10 päi­vää kes­ki­mää­räis­tä edel­lä ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la noin vii­kon. ProAgrian Mari­ka Soh­lo ker­too, että Poh­jois-Poh­jan­maal­la puin­nit ovat puo­les­sa välis­sä tai hie­man puo­len välin ohi. 




Can­tio Lau­dis kon­ser­toi Haukiputaalla

Kar­ja­sil­lan seu­ra­kun­nan kuo­ro Can­tio Lau­dis ‑kon­ser­toi Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­ta­kes­kuk­ses­sa maa­nan­tai­na 2.9. kel­lo 19. Kuo­ro on läh­dös­sä edus­ta­maan Suo­men kirk­ko­kuo­ro­ja Poh­jois­mai­seen kirkkomusiikkisymposiumiin…


Iso-Mie­hi­käs­sä tal­koil­tiin poru­kal­la ympäristöä

Sii­ka­pu­taan asu­ka­syh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mät tal­koot Iso-Mie­hi­käs­sä onnis­tui­vat hyvin lau­an­tai­na. Tal­kois­sa kun­nos­tet­tiin luon­non­hoi­to­koh­tei­ta Met­sä­hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­man mukaan. Muka­na oli 15 inno­kas­ta tal­koo­lais­ta Hau­ki­pu­taal­ta ja Iis­tä sekä osal­lis­tu­jia Kii­min­ki­jo­ki ja ‑suis­to kun­toon ry:n ja Hau­ki­pu­taan jakokunnasta.


Yli-Ii pitä­jä­ot­te­lun voittoon

Yli-Ii otti täl­lä ker­taa voi­ton perin­tei­ses­sä pitä­jä­ot­te­lus­sa, joka jär­jes­tet­tiin täl­lä ker­taa Kii­min­gis­sä. Yli-Ii kerä­si 128 pis­tet­tä, Yli­kii­min­ki tuli toi­sek­si 121 pis­teel­lä, ja Kii­min­ki jätet­tiin prons­sil­le 119 pis­teel­lä. Kii­min­ki voit­ti ruotsalaisviestin.