Kui­va­nie­mi ilman per­he­päi­vä­hoi­ta­jaa

Kuivaniemen viimeinen perhepäivähoitaja Pirjo Kaikkonen jäi eläkkeelle.

Per­he­päi­vä­hoi­ta­ja Pir­jo Kaik­ko­sen eläk­keel­le läh­dön muka­na eläk­keel­le läh­tee myös Kui­va­nie­men vii­mei­nen per­he­päi­vä­hoi­ta­ja.

Viit­tä vail­le 40-vuo­ti­sen uran­sa aika­na Pii­jo-täti on ehti­nyt hoi­taa noin 180:a las­ta.

– On sel­lai­sia­kin tapauk­sia, että olen ehti­nyt hoi­taa niin isää ja äitiä ja myö­hem­min hei­dän lap­si­aan.

Vaik­ka per­he­päi­vä­hoi­ta­jan työn arvos­tus ei näyk­kään pal­kas­sa, Pir­jo Kaik­ko­nen arvos­taa omaa työ­tään.

– Kyl­lä minä tyk­kään, että var­sin­kin kai­kis­ta pie­nim­pien las­ten on hyvä olla kodin­omai­ses­sa hoi­dos­sa. Ja suo­sit­te­len tätä ammat­tia muil­le­kin. Kan­nat­taa aina­kin kokeil­la.

Mie­les­sä ovat toki ajat, joi­na tupa saat­toi olla täyn­nä muku­loi­ta, kun vara­hoi­to­paik­koi­na toi­mi­vat toi­set per­he­päi­vä­hoi­ta­jat. Nyky­ään per­he­päi­vä­hoi­ta­jal­la on enin­tään nel­jä las­ta ker­ral­laan hoi­dos­sa ja vara­hoi­to­paik­ka­na on päi­vä­ko­ti.

Työ­ai­ka­la­ki tukee jak­sa­mis­ta. Jos­kus on ollut sel­lai­sia­kin tilan­tei­ta, että aamu on alka­nut vii­del­tä, kun ensim­mäi­set lap­set on tuo­tu hoi­toon ja päät­ty­nyt illal­la yhdel­tä­tois­ta, kun vii­mei­sen­kin hoi­to­lai­set van­hem­pien ilta­vuo­to on päät­ty­nyt.

Pii­jo-täti ja jou­lu­pu­kin puu­ro

Pir­jo Kaik­ko­sen amma­tin­va­lin­taa vauh­dit­ti oman esi­koi­sen syn­ty­mä ja halu hoi­taa tätä koto­na. Hoi­ta­jis­ta oli puu­tet­ta ja ensim­mäi­set hoi­to­lai­set tuli­vat jo sii­nä vai­hees­sa, kun oma äitiys­lo­ma oli alul­laan ja poi­ka­vau­va vas­ta muu­ta­man kuu­kau­den ikäi­nen. Kaik­ki meni kui­ten­kin hyvin, ja seu­raa­va­kin oma lap­si sai vart­tua kou­lui­kään äidin ja leik­ki­ka­ve­rien kans­sa koto­na.

Jon­kun aikaa Pir­jo Kaik­ko­nen on työs­ken­nel­lyt myös per­hees­sä.

– Sil­loin lap­set saat­toi­vat pyy­tää ja tul­la­kin yöky­lään Pii­jon tykö.

Eläk­keel­le läh­ties­sään Pir­jo Kaik­ko­nen on kii­tol­li­nen, että vaa­ra­ti­lan­tei­ta ei ole sat­tu­nut omal­le ural­le. Ruo­ka on mais­tu­nut ja rii­si­puu­ro on Kaik­ko­sel­la edel­leen jou­lu­pu­kin­puu­roa. Sen kans­sa nau­ti­taan top­paa eli man­sik­ka­sop­paa. Rös­sy­pot­tu mul­ta­keit­toa.

– Monen­lais­ta kas­va­tus­mal­lia on tie­tys­ti ollut val­lal­la ja se on näky­nyt lap­sis­sa, mut­ta ei minul­la ole ollut vai­keuk­sia. Ja vie­lä­kin enti­set hoi­to­lai­set saat­ta­vat pis­täy­tyä kylään tai lähet­tä­vät ter­vei­siä. Se on kyl­lä muka­vaa, sil­lä hoi­ta­ja­kin kiin­tyy lap­siin.