Hah­mo­tus­har­joi­tus­ta Iihin. Eif­­fel-tor­­nin ylim­mäs­tä ravion­to­la­ker­rok­ses­ta (300 m) on hyväl­lä sääl­lä näkö­alat 59 km pää­hän. Iis­sä kun­ta­päät­tä­jät eivät halua näh­dä 300.….. 

Joki on aina sen var­rel­la asu­vil­le asuk­kail­le tär­keä ele­ment­ti. Van­hoi­na aikoi­na joet ovat anta­neet ihmi­sil­le kul­ku- ja kul­je­tus­rei­tin, mut­ta myös toi­meen­tu­lon vah­vis­tus­ta työ­mah­dol­li­suuk­sien ja ruo­ka­pöy­dän täy­den­tä­jä­nä. Nyky­ai­ka­na jokien mer­ki­tys on muut­tu­nut enem­män rau­hoit­tu­mi­sen ja vir­kis­tyk­sen läh­teek­si. Vaik­ka jokien käyt­tö ja mer­ki­tys on muut­tu­nut, yksi asia on ja pysyy: ihmi­nen halu­aa näh­dä vet­tä. Onhan kak­si asi­aa, joi­ta ihmi­nen voi kat­soa loput­to­miin: vir­taa­va vesi ja nuo­tion liek­ki. Lie­nee­kö meil­lä sisä­syn­tyi­nen ymmär­rys, että kai­ken elä­vän perus­e­del­ly­tys on vesi?