Vähän aikaa sit­ten ajoin kyseis­tä tie­tä Olha­vas­ta Oijär­vel­le päin. Oli har­maa pil­vi­nen päi­vä ja tie ja tien lai­dat näkyi­vät tas­a­sen har­maa­na. Ei erot­ta­nut ties­tä muu­ta kuin auraus­ke­pit Olin aja­nut Olha­vas­ta noin kol­me kilo­met­riä Oijär­vel­le päin, kun rek­ka tuli vas­taan. Hil­jen­nin vauh­tia ja ajoin lai­taan. Kat­soin auraus­ke­peis­tä että mis­sä tie menee. Juu­ri kun rek­ka suhah­ti ohi, niin auto­ni vetä­si raviin päin ja vais­to­mai­ses­ti kään­sin tiel­le päin ja auto­ni hyp­pä­si kes­kel­le tie­tä ja alkoi heit­te­leh­ti­mään. Lopuk­si sain auto­ni pysäh­ty­mään ja ajoin lai­taan ja “hau­koin vähän aikaa hap­pea”. Kaik­ki tapah­tui niin jou­tuin, että kaik­ki mitä sii­nä tilan­tees­sa tein oli vais­ton­va­rais­ta toimintaa.