Har­taus: Kum­mal­li­nen joulu

Soi­le Tuusa.

Olem­me elä­neet mitä kum­mal­li­sin­ta adven­tin aikaa. Tämä ajan­koh­ta vuo­des­ta on perin­teis­tä jou­luun val­mis­tau­tu­mi­sen aikaa niin kodeis­sa kuin ihmi­sen sisim­mäs­sä. Advent­tiai­ka­na hakeu­dum­me mukaan tut­tui­hin perin­tei­siin kuten kau­neim­piin jou­lu­lau­lui­hin. Jou­lu­lau­lu­jen lau­la­jis­ta täyt­ty­vät kir­kot ovat tänä vuon­na muis­to ja unel­ma, muis­to men­neil­tä vuo­sil­ta ja unel­ma tule­vis­ta vuosista.

Seu­ra­kun­nan työn­te­ki­jän näkö­kul­mas­ta on kai­hoi­saa raken­taa adven­tin ja jou­lun tilai­suuk­sia tyh­jäs­sä kir­kos­sa strii­mat­ta­vik­si. Olem­me tot­tu­neet muis­te­le­maan yhdes­sä maa­il­man his­to­ri­aa järi­syt­tä­nei­tä ensim­mäi­sen jou­lun tun­nel­mia ja tapahtumia.

Täy­sien kirk­ko­jen läm­pi­miä tun­nel­mia sekä kau­nii­ta säve­liä ja jou­lui­sia sanoi­tuk­sia kai­paat sinä, joka olet löy­ty­nyt vuo­des­ta toi­seen jou­lun sano­man äärel­le. Advent­tiai­ka­na on tun­tu­nut kut­su­val­ta saa­pua seu­ra­kun­nan tilai­suuk­siin muis­to­rik­kaan sano­man äärel­le, koti­kir­kon kynt­ti­löi­den hel­lään valoon ja urku­jen tut­tuun soin­tiin. Rau­hai­sa tun­nel­ma on pysäyt­tä­nyt huo­kai­se­maan arjen kii­reis­tä vapaak­si. On ollut loh­dut­ta­vaa hil­jen­tyä kuu­le­maan pelas­tuk­sen sano­maa, jon­ka äärel­lä on saa­nut raken­tua uudel­leen ja jät­täy­tyä vah­vem­piin käsiin.

Jou­lun sano­ma Jee­suk­ses­ta pysyy muut­tu­mat­to­ma­na vuo­des­ta toi­seen. Se on var­ma ja vakaa muu­ten niin yllä­tyk­sel­li­ses­sä elä­mäs­sä. Jou­lu­miel­tä raken­ta­viin tilai­suuk­siin pää­set mukaan tänä­kin vuon­na, vaik­ka kirk­koon emme voi kokoon­tua. Toi­vot­ta­vas­ti löy­dät jou­lu­tun­nel­maa strii­mat­tu­jen tilai­suuk­sien kaut­ta. Jou­dum­me luo­pu­maan yhtei­söl­li­syy­des­tä rajoi­tus­ten aika­na, mut­ta olet sil­ti kut­sut­tu ja ter­ve­tul­lut tänä­kin vuonna.

Soi­le Tuusa, Kii­min­gin seu­ra­kun­nan vs. kappalainen