Nyky­suo­men sana­kir­jan mukaan ideo­lo­gia on ”- — jon­kin tie­tyn aat­teen mukai­nen (poliit­ti­nen, uskon­nol­li­nen) maa­il­man­kat­so­mus, aate­maa­il­ma.” Aate puo­les­taan on ”- — ihmi­sen maa­il­man­kat­so­mus­ta ja toi­min­taa mää­rää­vä yle­vä­si­säl­töi­nen aja­tus; pyr­ki­mys, tavoi­te.” Ja maa­il­man­kat­so­mus on ”- — ihmi­sen koko­nais­kä­si­tys todel­li­suu­den ole­muk­ses­ta ja arvosta.”

Tule­vai­suu­den enna­koin­ti on nyky­päi­vän epä­var­muu­den ja krii­sien ajas­sa entis­tä tär­keäm­pää. Sit­ra on tut­ki­nut tule­vai­suus­ba­ro­met­ril­lä kan­sa­lais­ten tie­toi­suut­ta tule­vai­suu­den eri­lai­sis­ta kehi­tys­suun­nis­ta ja vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta vuo­si­na 2019, 2021, 2023. Tulos­ten mukaan suo­ma­lai­set ovat olleet kiin­nos­tu­nei­ta tule­vai­suu­des­ta ja koke­neet voi­van­sa vai­kut­taa tulevaisuuteen.

Eräs Tom­my Taber­ma­nin runo päät­tyy aja­tuk­seen: ”On vain yksi ehto, eli­neh­to: Väri­se­vää sie­lua ei saa tal­la­ta.” Papin työs­sä väri­se­viä sie­lu­ja tulee väki­sin­kin vas­taan. Sil­loin toi­voo ja rukoi­lee, että ei oli­si tal­lo­mas­sa, vaan ymmär­täi­si itse kul­kea lähel­lä varo­vas­ti. Myös nuo­ren sie­lu on usein tuol­lai­nen väri­se­vä sie­lu. Se on herk­kä, etsii paik­kaan­sa, hyväk­syn­tää ja arme­lias­ta katsetta.