Ii tun­ne­taan rau­hal­li­se­na asuin­paik­ka­na, jota ympä­röi upea ja moni­puo­li­nen luon­to. Täl­lai­nen ympä­ris­tö on hyvä perus­ta hyväl­le elä­mäl­le. Myös koke­muk­set yhtei­söl­li­syy­des­tä ja tur­val­li­suu­des­ta lisää­vät hyvin­voin­tia. Nii­hin me jokai­nen voim­me vai­kut­taa. Omil­la asen­teil­lam­me on suu­ri mer­ki­tys. Voim­me pyr­kiä ymmär­tä­mään ja kun­nioit­ta­maan toi­nen toi­siam­me sel­lai­si­na kuin olem­me. Voim­me luo­da myön­teis­tä ja lep­poi­saa ilma­pii­riä aivan yksin­ker­tai­sil­la asioil­la. Pelk­kä ystä­väl­li­nen kat­se tai ter­veh­dys voi antaa toi­sel­le hyvän mie­len – samoin kuin itselle.

Ongel­ma on nyt tämä, että Yli­kii­min­gin Vesa­las­sa on niin pal­jon suu­ria per­hei­tä ja pal­jon lap­sia sekä nuo­ria, jot­ka eivät nou­da­ta sään­tö­jä. Koko kylä on men­nyt pilal­le, kun lap­set räl­lää cros­si­mo­poil­laan muun muas­sa tai­mi­kois­sa. Syk­syl­lä­kin minul­le tuli monen tuhan­nen euron vahin­ko. Niil­lä veh­keil­lä ei saa pois­tua omal­ta ton­til­ta, kun eivät ole rekis­te­ris­sä. Saam­me itse­kin men­nä alu­eel­le vain ELY:n luvan varai­se­na, alue kun on Natu­ras­sa sekä museo­vi­ras­ton ja ELY:n kat­seen alla. Poh­ja­ve­sia­lue­kin se on. Eikö nii­tä lap­sia saa­da järjestykseen?

Mikä­li kuu­lui­sin kau­pun­gin val­tuus­toon, niin tah­toi­sin vaik­ka omin varoin käy­dä tutus­mas­sa Sal­lan lukioon. Se on eräs pie­nis­tä lukiois­ta, jos­sa opis­ke­lee kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta. Ensin he opis­ke­vat suo­men tai ruot­sin kiel­tä. Sii­hen vai­kut­taa lukion sijain­ti. Hei­tä, joil­la tulee ole­maan äidin­kie­len­sä ohel­la kie­li­tai­toa suo­men, ruot­sin, englan­nin, ehkä sak­san tai rans­kan kie­lis­sä voi val­lan mai­nois­ti kut­sua maailmankansalaisiksi.

Yksi tule­vien kun­ta­vaa­lien kes­kei­sim­mis­tä kysy­myk­sis­tä kos­kee kou­lu­ja ja ylei­ses­ti ope­tus­ta. Kou­lu­tuk­sen ja sivis­tyk­sen tule­vai­suus on myös minun kes­kei­sin vaa­li­tee­ma­ni. Kuin­ka kau­pun­ki rea­goi vähe­ne­vään lap­sien mää­rään suun­na­tes­saan pako­tet­tu­ja leik­kauk­sia kou­lu­jen mää­rään ja sijainteihin?

Moi, olen Jan­ne Kos­ke­la Pik­ka­ra­las­ta. Olen ehdo­kas, joka on vank­ku­ma­ton reu­na-aluei­den puo­lus­ta­ja. Seu­raan mie­len­kiin­nol­la aktii­vi­ses­ti Oulun kau­pun­gin val­tuus­ton, hal­li­tuk­sen ja lau­ta­kun­tien toi­min­taa. Olen­kin se, jon­ka puo­leen kään­ny­tään kun halu­taan tie­toa omal­la asui­na­lu­eel­la tapah­tu­vis­ta muutoksista. 

Pel­kis­te­tys­ti voi tode­ta, että kou­lu­työn arjes­sa kes­kei­sen haas­teen aiheut­taa tilan­ne, jos­sa ylei­so­pe­tuk­sen nor­maa­li­ko­koi­ses­sa ryh­mäs­sä on muka­na usei­ta eri­ta­sois­ta eri­tyis­tä tukea tar­vit­se­via oppilaita.

Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on ollut mones­sa­kin mie­les­sä menes­tys­ta­ri­na, jon­ka pelas­ta­mi­sek­si kan­nat­taa teh­dää roh­ke­aa poli­tiik­kaa. Jul­ki­sen talou­den saa­mi­nen kes­tä­väl­le poh­jal­le, talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen sekä per­he­po­li­tiik­ka ovat kes­kei­ses­sä roo­lis­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den kannalta. 

Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den nousu Nokian ja lukuis­ten mui­den osaa­vien yri­tys­ten myö­tä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten oli Oulun ihme. Sen myö­tä työ­tä ja vero­tu­lo­ja tuli run­saas­ti. Oulun seu­dun osaa­va ja sitou­tu­nut hen­ki­lös­tö oli­vat yri­tys­ten tär­keä kil­pai­lue­tu. Oulu komei­li kär­ki­pai­koil­la yri­tys­myön­tei­syy­des­sä ja yhteis­työ kau­pun­gin, yri­tyk­sien ja yli­opis­ton kes­ken oli Suo­men parasta.