Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Toteu­tuu­ko demokratia?

Oulun kau­pun­ki on teh­nyt ja on teke­mäs­sä laa­ja­kan­toi­sia pää­tök­siä alu­een­sa tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen suh­teen. Moni­lu­kui­set tuu­li­voi­ma­hank­keet luo­vat suur­ta pai­net­ta eten­kin Yli-Iin kaupunginosaan…

Lue lisää

Voi­ma­nos­ton EM-prons­sia Haukiputaalle

Mas­ters klas­si­sen voi­ma­nos­ton EM-kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Rans­kan Albis­sa 10.2.–16.2.2025. Vii­me sun­nun­tain aamu­kil­pai­lus­sa Hau­ki­pu­taan Voi­mai­li­joi­den Heik­ki Kur­vi­nen nos­ti EM-prons­sia M40-ikä­luo­kan 105-kiloi­sis­sa 725 kilon tulok­sel­la. Samal­la Kur­vi­nen sai kyy­kys­sä laji­ho­pe­aa ja pen­kis­tä laji­prons­sia. Seu­ra­to­ve­ri Vil­le Maja­va oli kuu­des samas­sa sar­jas­sa 690 kilon tuloksella. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Iin kun­ta hakee yhdyskuntajohtajaa

Iin kun­taan hae­taan yhdys­kun­ta­joh­ta­jaa. Vii­me syys­kuus­sa kun­nan yhdys­kun­ta­joh­ta­ja­na aloit­ta­nut Kyös­ti Raja­nie­mi irti­sa­nou­tui viras­ta koea­jal­laan.  Uuden joh­ta­jan hakuai­ka päät­tyy 4.3. Tulevan.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mitä­pä sitä kuuluu?

Ran­ta­poh­jas­ta 21.9.1978: Kel­mi­vel­jek­set Aatu ja Eetu läk­si­vät varas­ta­maan sikaa jos­ta­kin naa­pu­ri­ta­los­ta. Eetu tart­tui sikaa jalas­ta, kun Aatu aikoi lyö­dä sian tain­nok­siin. Kun Aatu oli lyö­nyt kol­me ker­taa, kuis­ka­si Eetu: “Jos sinä vie­lä yhdes­ti lyöt minua, mul­la löy­sää ote täs­tä sias­ta.” K.V. Jakkukylä

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Meri­tuu­li­voi­ma­lat kaavoitukseen

Iin kun­nan­hal­li­tus on päät­tä­nyt käyn­nis­tää osal­taan Poo­kin meri­­tuu­­li­­voi­­ma-alu­een osay­leis­kaa­van laa­ti­mi­sen. Sky­born Renewables Poo­ki Oy suun­nit­te­lee Iin ja Simon kun­tien alueelle.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Elin­aja­no­do­te kasvoi

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vas­ta­syn­ty­nei­den poi­kien elin­aja­no­do­te oli 79 ja tyt­tö­jen 84,2 vuot­ta Suo­mes­sa vuon­na 2023. Poi­kien elin­aja­no­do­te kas­voi vuo­teen 2022 ver­rat­tu­na 0,3 vuo­del­la ja tyt­tö­jen 0,4 vuo­del­la. Kor­keim­mil­laan poi­kien elin­aja­no­do­te on puo­les­taan ollut 79,2 vuon­na 2019 ja tyt­tö­jen 84,6 vuon­na 2020. Elin­aja­no­do­te on ikä­va­kioi­tu tun­nus­lu­ku, joka kuvaa las­ken­ta-ajan­jak­sol­la havai­tun kuol­lei­suu­den tasoa.




Teks­ta­rit

Mer­kil­lis­tä toi­min­taa nuo hii­li­ta­se- ja ‑nielumittaukset/mallinnukset sekä nii­hin liit­ty­vät ‑las­kel­mat eri mai­den välil­lä. Yhtäk­kiä arvot saat­ta­vat heit­tää ylö­sa­lai­sin, kos­ka kyse on kel­lä­kin käy­tös­sä ole­vas­ta mene­tel­mäs­tä. Ruot­sis­sa pääs­töt mita­taan, kun taas Suo­mes­sa mal­lin­ne­taan. Las­kel­mat­han ovat­kin sit­ten tek­nis­tä mate­ma­tiik­kaa sijoit­ta­mal­la luvut kaa­voi­hin. Suo­men­kin met­sät hyp­pä­si­vät yks­kaks hii­li­nie­luis­ta pääs­tö­läh­teik­si! Ruot­sis­sa haka­taan met­siä Suo­mea rajum­min, ja met­sä­tu­ho­ja on enem­män, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta Ruot­sin met­sät ovat hii­li­nie­lu, kun ne Suo­mes­sa ovat pääs­tö­läh­de. Ampuu­ko Suo­mi itse­ään jal­kaan Luonnonvarakeskuksen(Luke) nyt käyt­tä­mäl­lä mene­tel­mäl­lä? Ruot­si toden­taa hii­len­si­don­taa, kun taas Suo­mes­sa sovel­le­taan. Ruot­sis­sa maa­pe­rän hii­li­nie­lu­jen muu­tos perus­tuu mit­tauk­siin ja meil­lä Ilma­tie­teen lai­tok­sel­la kehi­tet­tyyn Yas­so-mal­liin. Tämä on tulos­sa maal­lem­me eli meil­le veron­mak­sa­jil­le erit­täin kal­liik­si tule­vai­suu­des­sa ellei las­kel­ma­mal­li­me­ne­tel­mää ja käy­tän­töä muuteta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Iis­sä hiih­det­tiin kilpaa

Iin Hiih­dot jär­jes­tet­tiin Iis­sä 9.2.2025 Iin Urhei­li­joi­den voi­min. Täs­sä tuloksia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Oikeas­sa vai väärässä?

Län­si­mais­ta ajat­te­lua, ja loo­gis­ta päät­te­lyä eri­to­ten, on hal­lin­nut jo antii­kin ajoil­ta periy­ty­vä dua­lis­mi, näke­mys, että jokin asia joko on ole­mas­sa täs­sä maa­il­man­kaik­keu­des­sa tai ei ole. Tähän perus­tu­vat jo Aris­to­te­leen muo­toi­le­mat syl­lo­gis­mit: esim. jos A=B ja B=C, niin A=C. Ja täs­tä raken­tuu myös mate­ma­tiik­ka: 2+3=5 on tot­ta kai­kis­sa kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vis­sa olo­suh­teis­sa ja maa­il­mois­sa. Loo­gi­ses­ti muu­ten ei voi olla.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Met­sä­peu­ra-aidan raken­ta­mi­nen Poh­jois-Poh­jan­maal­le alkaa vuon­na 2026

Met­sä­hal­li­tus raken­nut­taa noin 73 kilo­met­riä pit­kän met­sä­peu­ra-aidan Poh­jois-Poh­jan­maal­le poron­hoi­toa­lu­een ete­lä­ra­jan tun­tu­maan, Yli­kii­min­gin Ala­vuo­ton ja Puo­lan­gan Vähä-Kiva­rin välil­le. Aidan tar­koi­tuk­se­na on estää met­sä­peu­ran ja poron ris­tey­ty­mi­nen. Aita toteu­te­taan vuo­si­na 2025–2027.


Kel­los­sa myös omatoimikirjasto

Ran­ta­poh­jan jutus­sa 13.2. ker­rot­tiin kir­jas­to­jen muut­tu­neis­ta aukio­lois­ta mm. Hau­ki­pu­taan ja Kii­min­gin alue­kir­jas­to­jen osal­ta. Jutus­sa lue­tel­tiin Ran­ta­poh­jan alu­een oma­toi­mi­kir­jas­tot. Myös Kel­los­sa toi­mii oma­toi­mi­kir­jas­to, joka on käy­tet­tä­vis­sä oma­toi­mi­ses­ti vii­kon jokai­se­na päi­vä­nä. Mui­ta oma­toi­mi­kir­jas­to­ja Ran­ta­poh­jan alu­eel­la ovat Mar­tin­nie­men, Kel­lon, Jää­lin, Yli­kii­min­gin, Yli-Iin ja Pate­nie­men kirjastot.