Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Tai­tei­li­ja, las­te­noh­jaa­ja Rit­va Laru on poissa

Äiti­ni Rit­va Anne­li Laru syn­tyi Hau­ki­pui­taal­la 25.4.1935 ja kuo­li 89-vuo­ti­aa­na 9.6.2024 Jyväs­ky­läs­sä. Hän oli Mart­ti ja Hin­ni Jär­vi­sen neli­lap­si­sen per­heen esi­koi­nen. Lap­suut­ta var­jos­ti sai­ras­te­lu. Vii­si vuo­ti­aa­na äiti sai vai­kean palo­vam­man las­ten lei­keis­sä kun kuu­maa vet­tä täyn­nä ollut ämpä­ri kaa­tui hänen pääl­leen. Oli suo­ras­taan ihme, että hän sel­vi­si hen­gis­sä. Kurk­ku­mä­tä, kel­ta­tau­ti ja keuh­ko­kuu­me oli­vat vaka­via tau­te­ja, jot­ka äiti myös sai­ras­ti lap­se­na. Run­sas sai­ras­te­lu ja sisäl­lä olo joh­ti­vat innok­kaa­seen luku­har­ras­tuk­seen. Hän muis­te­li usein läm­möl­lä kir­ja­kaup­pias Hel­vi Rajan­toa, joka opas­ti hän­tä kirjavalinnoissa.

Lue lisää

Mes­ta­ri­pe­li­man­nin arvo­ni­mi Iihin

Iiläi­nen Unt­to Kuk­ka sai mes­ta­ri­pe­li­man­nin arvo­ni­men Kaus­ti­sen kan­san­musiik­ki­juh­lil­la. Kuk­ka on vai­kut­ta­nut useis­sa eri yhty­eis­sä, kuten Iin lau­lu­pe­li­man­neis­sa, Ii-tii­mis­sä, Poh­jan­kar­ta­non man­do­lii­neis­sa sekä Kui­va­nie­men ja Simon Peli­man­neis­sa. Kuk­ka on soit­ta­mi­sen lisäk­si ansioi­tu­nut soit­to- ja lau­lu­ryh­mien vetä­jä­nä sekä peli­man­ni­musii­kin sovittajana.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus





Illin­juok­sut 2024: Tor­nion seu­dun nuo­ri­so hur­jas­te­li Illin kak­ko­sel­la – Mat­ti Kor­ho­nen vito­sen kunkku

Hei­nä­kuul­le kal­lis­tu­nei­den Illin­juok­su­jen per­jan­tai­päi­vää kas­te­li sateen juma­la­tar Este­ri ilta­päi­vään saak­ka. Kun kisa-aika lähes­tyi kaik­ko­si­vat pili­vet ja aurin­ko läm­mit­ti muka­vas­ti. Kir­kon­penk­ki alkoi täyt­tyä nor­maa­lis­sa päi­vä­jä­ri­jes­tyk­se­sä. Jär­ven­pään Rek­sa ja Rekis­te­röi­ty­mä­tön val­ta­si­vat pen­kin ete­lä­pään ja piti­vät paik­kaa Per­nun Pen­til­le, Muka­van Pai­kan Wan­hal­lei­sän­näl­le ja tämän fil­la­ril­le, Raap­pa­nan Rek­sa kur­vai­li pian jouk­koon. Toi­seen pää­hän aset­tui Pekan­räm­meen lai­jan väkiä, johon Ala­ran­nan mies ja mus­tis­sa laseis­sa her­ras­tel­lut Paka­sen Esa liit­tyi­vät. Päk­ki­kan­kaan suf­fra­geet­te­jä ei näkynyt.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Vas­ti­ne Lau­ri Nikulalle

Onko­han Pudas­jär­vel­lä (29.6–30.6) puhut­tu ajan­koh­tai­ses­ta armos­ta jota käy­te­tään usein ilmai­sus­sa ”löy­tää armo tai suo­sio jon­kun sil­mis­sä”? Lau­ri Niku­la mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­saan (Ran­ta­poh­ja 2.7.) toi perus­suo­ma­lai­set huo­nos­sa valos­sa esiin, eikä tämä ole ensim­mäi­nen ker­ta. Alue­val­tuus­tos­sa olem­me saa­neet seu­ra­ta kuin­ka hän voi­mak­kaas­ti arvos­te­lee perus­suo­ma­lai­sia eikä yhteis­työs­tä ole tietoakaan,vaikka sitä oli­si tar­vit­tu mm. Raa­hen yöpäi­vys­tyk­sen jat­koa­jan saamiseksi. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Vaa­ral­li­nen tieosuus

Iis­sä 5.7.2024 tapah­tu­nut kuo­le­maan joh­ta­nut auto-onnet­to­muus tie­o­suu­del­la Rata­sil­ta-Yli­ran­ta aiheut­taa pal­jon kysy­myk­siä tien tur­vat­to­muu­des­ta, täl­lai­set onnet­to­muu­det ovat aina lii­kaa. Nyt on aika toteut­taa hidas­tei­den asen­nus tuol­le tiel­le välil­lä Rata­sil­ta-Jak­ku­ky­lä nopeus 50 km/h sekä puut­tu­va valais­tus ja kevyen­lii­ken­teen jat­ka­mi­nen samal­la tieosuudella.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

Jo vii­mein löy­tyi las­ten pyö­ril­le paik­ka Mar­tin­nie­men­tien ris­teyk­seen, ei tar­vit­se enää las­ten lumi­han­ges­ta ja koi­vi­kos­ta hakea pyö­riä tal­vel­la. Hyvin oli kek­sit­ty paik­ka uudel­le pyö­rä­par­kil­le lin­ja-auto­py­säk­kien lähelle.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Hen­ki­lö­au­ton kul­jet­ta­ja meneh­tyi Iissä

Iis­sä Yli-Iin tiel­lä nuo­reh­ko hen­ki­lö meneh­tyi suis­tut­tu­aan kul­jet­ta­mal­laan hen­ki­lö­au­tol­la ulos tiel­tä lii­al­li­sen tilan­ne­no­peu­den vuok­si per­jan­tai­na ilta­päi­väl­lä. Kul­jet­ta­ja tör­mä­si useam­paan puuhun…


Kan­san­lau­lu­kirk­ko Yli-Iin pitä­jä­päi­vil­lä ja juma­lan­pal­ve­lus Kierikkikeskuksessa

Oulun seu­ra­kun­nis­sa voi osal­lis­tua hei­nä­kuus­sa Kan­san­lau­lu­kirk­koon Yli-Iin pitä­jä­päi­vil­lä ja sana­ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen Kie­rik­ki­kes­kuk­sen his­to­rial­li­ses­sa mil­jöös­sä. Hei­nä­kuus­sa kan­san­lau­lu­kirk­ko pide­tään Yli-Iin pitä­jä­päi­vil­lä lau­an­tai­na 6.7.…


Ret­kel­le lähiluontoon

Luon­nos­sa ja met­säs­sä ole­mi­nen tekee tut­ki­tus­ti hyvää. Liik­ku­mi­nen yli­pää­tään on hyväk­si ter­vey­del­le, mut­ta met­säs­sä ole­mi­nen myös aut­taa palau­tu­maan stres­sis­tä, kohot­taa mie­lia­laa ja aut­taa irtau­tu­maan arjes­ta. Ter­veys­hyö­dyt tule­vat par­hai­ten esil­le, kun käve­lyt met­säs­sä tule­vat sään­nöl­li­sek­si osak­si arkea.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Timo Räi­hä: Yli­ky­lien itse­näis­ty­mi­nen Yli-Iiksi

Iijoen ylä­juok­sun asu­tus­ta on kut­sut­tu ikia­jois­ta läh­tien yleis­ni­mel­lä Iin yli­ky­lät, niis­tä lähim­mät oli­vat Pirt­ti­tör­mä, Käl­kä­jä, Kar­ja­la (Siu­rua) sekä Siu­ruan­joen var­rel­la Kämä­rä (Tan­ni­la, Oijär­vi). Alu­een kun­nal­lis­ta eroa Iin kun­nas­ta suun­ni­tel­tiin ensi ker­ran jo 1888. Eroa­mis­han­ke jäi kui­ten­kin sil­loin toteu­tu­mat­ta. Oman seu­ra­kun­nan perus­ta­mis­ta ylä-Iijo­ki­var­ren kylil­le oli mie­tit­ty kau­an, sil­lä oli­han siel­tä kau­kai­sim­mil­ta nur­kil­ta pit­kät mat­kat Iin kir­kol­le. Hautajais‑, vih­ki­mis- kas­te- ym. toi­mi­tus­ten mat­kat oli­vat vai­val­loi­sia sekä papeil­le että seu­ra­kun­ta­lai­sil­le, ja har­voin etäi­sim­mil­lä kylil­lä pidet­tiin mitään juma­lan­pal­ve­lus- tai seuratilaisuuksia. 


Ilmoi­ta punkkihavaintosi

Punk­ki­li­ve kerää tie­toa punk­ki­ha­vain­nois­ta. Punk­ki­li­ve ‑sivus­tol­le voit ilmoit­taa punk­ki­ha­vain­not alu­eel­ta­si sekä tar­kas­tel­la punk­ki­kart­taa. Sivus­to on Turun yli­opis­ton ja Pfize­rin yhdes­sä kehit­tä­mä sovellus. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mart­ti Asun­maa: Lei­jo­na vai kar­hu – vai hirvi?

Lei­jo­na on ollut Suo­men vaa­ku­nae­läin jo noin 900 vuo­den ajan. Se on ollut alku­aan ruot­sa­lai­sel­la hal­li­si­ja­su­vul­la voi­man sym­bo­li­na. Vaa­ku­naan suo­ma­lai­set ovat tot­tu­neet, vaik­ka lei­jo­na ei ole suo­ma­lai­nen eläin. Kar­hu oli­si­kin sopivampi.

Kar­hul­la on aina ollut Suo­mes­sa mon­ta sataa nimeä ja sen kaa­ta­mis­ta on pei­jai­sis­sa anteek­si pyy­del­len juh­lit­tu. Kaa­ta­jis­ta tun­ne­tuin on vir­to­lai­nen Mart­ti Kitu­nen (k. 1833), joka tap­poi noin 300 kar­hua ja oli muu­ta­man ker­ran itse­kin kar­hun haavoittamana.