Artikkelit joiden kirjoittaja on Pertti Huovinen

Kirkkoherra Gustaf Fabriciuksen rakennuttama pappila, jossa kuningas Adolf Fredrik yöpyi kesällä 1752. Iin ensimmäisen tyttöjen kansakoulun opettaja Olga Nymanin piirros v. 1877. Museovirasto.

Ii, Kuivaniemi 31.12.2024 00:00

650-vuo­ti­aan Iin historiaa

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le. Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
No Picture

Ii 17.12.2024 00:00

Tut­tu kär­ki jou­lu­kuun testijuoksussa

Iin Yri­tyk­sen tes­ti­juok­susar­jan 25-vuo­ti­sen his­to­rian aika­na ei ole näh­ty vasa­taa­vaa näkyä Illin sta­dio­nil­la kuin nyt. Juok­si­joi­ta läh­ti omal­le rei­til­leen sulil­le teil­le lumet­to­man met­sän lai­das­ta ja hiih­to­baa­nal­la sujut­te­li mel­koi­nen jouk­ko hiih­tä­jiä tyki­te­tyl­lä lumel­la. Onko kysei­nen näky ilmas­ton­muu­tok­sen mukai­nen tule­vai­suus? Kol­men­tois­ta asteen pak­ka­nen kuu­ra­si par­ran kenel­lä sel­lai­nen oli.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Ajankohtaista, TIETOVISAT 01.12.2024 05:17

Ran­ta­poh­jan tie­to­vi­sa 1.12.2024

Kysy­myk­set Ketä kut­su­taan soti­lass­lan­gis­sa pirun­tor­jun­taup­see­rik­si? Mik­si puo­lus­tus­voi­mien lip­pu­juh­lan päi­vää vie­te­tään 4.6.? Mikä nyky­ään tut­tu lan­ga­ton tie­don­siir­to­jär­jes­tel­mä on saa­nut nimen­sä viikinkikuningas…

Vuoden 1925 alle parikymppistä iiläistä ikäluokkaa Kuopiossa odottamassa Kannakselle lähtöä. Vas. Aarno Lehtonen, Martti Huovinen, Aulis Ukkola, Pauli Käyrä. Kuva teoksesta Meijän Pohojos-Ii, Martti Huovinen

Ii 12.11.2024 00:00

Iin his­to­ri­aa IV, osa 1: Ii 1900-luvulla

Suo­men edus­kun­ta­vaa­lit v. 1907 oli­vat his­to­rial­li­set. Ensim­mäi­se­nä Euroo­pas­sa ja toi­se­na maa­il­mas­sa Uuden See­lan­nin jäl­keen Suo­men nai­set sai­vat äänioi­keu­den ja vaa­li­kel­poi­suu­den. His­to­rial­li­set ne oli­vat Iin­kin kan­nal­ta. Ensim­mäi­seen edus­kun­taan valit­tiin 19 nais­ta, joi­den jou­kos­sa oli SDP:n Iis­sä syn­ty­nyt, Hel­sin­kiin muut­ta­nut Maria Lai­ne o.s. Paa­so. Myös Nuor­suo­ma­lais­ten Pek­ka Ahma­vaa­ra tuli vali­tuk­si. Vuo­den 1908 val­tio­päi­vil­lä oli yhtä aikaa perä­ti kol­me iiläis­taus­tais­ta kan­san­edus­ta­jaa, Maria Lai­neen ja Pek­ka Ahma­vaa­ran lisäk­si maa­lais­liit­to­lai­nen K.G. (Karl Gus­tav) Vei­jo­la.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus