Artikkelit joiden kirjoittaja on Pekka Keväjärvi

Ensim­mäi­nen vaalinumero

Olkaa­pa hyvä. Ran­ta­poh­ja jul­kai­see tänään ensim­mäi­sen var­si­nai­sen vaa­li­tee­mai­sen nume­ron­sa. Aina­kin itse olen sitä miel­tä, että Ran­ta­poh­jan toi­mit­ta­jat ovat onnis­tu­neet hyvin tii­vis­tä­mään luki­joil­le hyvän tie­to­pa­ke­tin alue- ja kun­ta­vaa­leis­ta. Ja tot­ta­han tar­jol­la on luet­ta­vak­si muu­ta­kin kuin vaaliasiaa.

Lue lisää

Miten käy kirjastojen?

Kir­jas­tot ovat olleet minul­le – ja var­mas­ti monel­le muul­le­kin – aina tär­kei­tä paik­ko­ja. Ei ainoas­taan sik­si, että niis­tä on voi­nut saa­da kor­vauk­set­ta lai­nat­tua mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa. Vaan sik­si­kin, että pie­nil­lä­kin paik­ka­kun­nil­la ne ovat olleet pää­sy toi­siin maa­il­moi­hin ja moniin uusiin aja­tuk­siin. Pie­ni­kin kir­jas­to on sivis­tyk­sen kei­das. Ja toi­sel­ta nimel­tään­hän kir­jas­tot ovat kan­san suus­sa olleet lai­nas­to, joka tii­vis­tää idean sii­tä että jokai­nen tulo­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta on voi­nut lai­na­ta niis­tä luet­ta­vaa ja mui­ta­kin kult­tuu­ri­teok­sia. Hyvin tasa-arvois­ta siis



Luke­mi­nen kan­nat­taa aina

Ran­ta­poh­ja ker­toi tiis­tai­na 25.2. Hau­ki­pu­taan kou­lun joka­viik­koi­ses­ta kir­ja­ker­hos­ta. Äidin­kie­len opet­ta­jan Tii­na Hin­ti­kan vetä­mäs­sä ker­hos­sa lue­taan ja jae­taan kir­ja­vink­ke­jä. Tämä on hie­no juttu.


Kol­me vuot­ta sotaa Ukrainassa

Onko tämä jokin irvo­kas näy­tel­mä vai toi­veik­kuut­ta herät­tä­vän tapah­tu­ma­ket­jun alku. Ame­rik­ka­lai­set otti­vat joh­don käsiin­sä ja ryh­tyi­vät neu­vot­te­le­maan sodan lopet­ta­mi­ses­ta Ukrai­nas­sa. He aloit­ti­vat sen otta­mat­ta ukrai­na­lai­sia tai euroop­pa­lai­sia mukaan. Mitä täs­tä voi seu­ra­ta Euroo­pal­le ja sen muka­na Suo­mel­le, tätä ei voi olla poh­ti­mat­ta. Onko Euroo­pan ja Ukrai­nan tur­val­li­suus Ame­ri­kan nykyi­sel­le joh­dol­le pelk­kä bisnesdiili?


Ran­ta­poh­ja ja vaalit

Suo­mes­sa jär­jes­te­tään parin kuu­kau­den pääs­tä perä­ti kah­det vaa­lit. Niis­sä pää­sem­me toteut­ta­maan demo­kra­ti­aa äänes­tä­mäl­lä edus­ta­jiam­me kun­tien val­tuus­toi­hin sekä alue­val­tuus­toi­hin. Niil­lä molem­mil­la on val­taa moniin lähel­läm­me ole­viin asioi­hin enem­män kuin edus­kun­nal­la. Vaa­lit ovat tärkeät.


Parem­pia uuti­sia Suomesta

Pro­fes­so­ri Juho Saa­ren toi­mit­ta­ma teos Hyviä uuti­sia Suo­mes­ta – Menes­ty­vän yhteis­kun­nan tilan­ne­ku­va jul­kais­taan oikeas­taan ensi maa­nan­tai­na, mut­ta jo nyt se on ollut esil­lä esi­mer­kik­si Ylel­lä. Kir­jas­sa luo­da­taan Suo­men kehi­tyk­sen tilaa 2000-luvulla.


Kuka pitää huo­len vanhoista?

En ole enää nuo­ri. Onnek­se­ni olen saa­nut olla ter­ve – tai ehkä minua ei ole vain tut­kit­tu tar­peek­si. Tie­dän, että jo mel­koi­nen jouk­ko ikäi­siä­ni ihmi­siä on työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä, vaka­vas­ti sai­rai­ta tai jopa kuol­lei­ta. Joku on saat­ta­nut jät­tää työ­elä­män ja on ryh­ty­nyt van­hem­pien­sa omaishoitajaksi.



Kuusa­mon­tie jäl­leen esillä

Eten­kin kii­min­ki­läi­set, jää­li­läi­set, yli-iiläi­set ja yli­kii­min­ki­läi­set autoi­li­jat sen tie­tä­vät. Kuusa­mon­tiel­lä on usein lii­ken­ne­sump­pu Kor­ven­ky­län koh­dal­la. Sen tie­tä­vät eten­kin ne, jot­ka kul­ke­vat päi­vit­täin töi­hin Ouluun Kuusa­mon­tie­tä käyt­täen. Lisäk­si aja­mi­nen Jää­lis­tä ja Kii­min­gis­tä Ouluun ja takai­sin on hidas­ta ja nyki­vää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den takia ase­tet­tu­jen nopeus­ra­joi­tus­ten takia. Vaa­ra­ti­lan­tei­ta syn­tyy niis­tä huolimatta.