Moni yksi­tyis­tie jää ilman auraus­ta – Muu­tos­ten tal­vi vaa­tii kek­se­liäi­syyt­tä, naa­pu­ria­pua ja käsi­työ­tä

Vesalalainen Erkki Nissilä rohkaisee muitakin aurauskaluston omistavia käymään kaupungin yritysneuvojan juttusilla ja perustamaan toiminimen, jonka kautta voi alkaa tehdä aurauksia sivutöinä. – Itse sain palkattua nuoren miehen avukseni tekemään aurauksia tänä talvena, Nissilä sanoo.

Kun yksi­tyis­tie­la­kia muu­tet­tiin ja Oulun kau­pun­ki pois­ti yksi­tyis­tei­den avus­ta­mi­sen tal­vi­au­raus­ten muo­dos­sa ja siir­tyi rahal­la tuke­mi­seen, oli yhte­nä tavoit­tee­na yksi­tyis­tei­den kun­non paran­ta­mi­nen asuk­kai­ta vas­tuut­ta­mal­la. Monel­le muu­tos tuli lii­an nopeas­ti – tie­kun­nat jäi­vät perus­ta­mat­ta ja avus­tus hake­mat­ta, tal­vi­au­raus jäi tilaa­mat­ta tai auraa­jaa ei enää yksin­ker­tai­ses­ti löy­ty­nyt. Kei­not ovat vähis­sä.

Kii­min­ki­läi­nen Eila Kok­ko­nen ker­toi Kii­min­gin asu­ka­sil­las­sa, että hän on soit­ta­nut jo pit­käs­ti yli kym­me­nel­le aurausu­ra­koit­si­jal­le, mut­ta auraa­jaa ei ole löy­ty­nyt. Tar­jous­pyyn­nöt jää­vät vail­le vas­taus­ta.

– Olem­me kysel­leet tutuil­ta ja tun­te­mat­to­mil­ta vink­ke­jä auraa­jis­ta. Olem­me yrit­tä­neet löy­tää apua, mut­ta ei ole onnis­tu­nut. Mitä ihmet­tä pitäi­si teh­dä, Kok­ko­nen kysyi.

Hän ei ollut tilai­suu­des­sa ainoa lumen tulos­ta tänä tal­ve­na eri­tyi­sen huo­lis­saan ole­va hen­ki­lö. Taval­lis­ten työs­sä­käy­vien ihmis­ten lisäk­si eri­tyis­tä huol­ta herät­tä­vät van­hus­ten tilan­ne sekä häly­tys­ajo­neu­vo­jen vapaa pää­sy kiin­teis­töil­le.

Oulun kau­pun­gin yhdys­kun­ta- ja ympä­ris­tö­pal­ve­lui­den Sir­pa Tulo­kas (sei­so­mas­sa) vas­tai­li kii­min­ki­läis­ten kysy­myk­siin yksi­tyis­tie­asiois­ta Kii­min­gin asu­ka­sil­las­sa. Yhtei­sö­toi­min­nan koor­di­naat­to­ri Hen­na­ma­ri Toi­viai­nen, asu­ka­sil­to­jen puheen­joh­ta­ja Susan­ne Pui­ra­va sekä yksi­tyis­tien asu­kas Eila Kok­ko­nen kuun­te­li­vat kes­kus­te­lua tar­kas­ti.

Kii­min­ki­läi­nen Anne­li Näp­pä tote­si, että monet van­huk­set, jot­ka asu­vat yksi­tyis­tei­den var­sil­la, eivät pys­ty tie­kun­tia perus­ta­maan tai aurauk­sia hoi­ta­maan.

Oulun kau­pun­gin yhdys­kun­ta- ja ympä­ris­tö­pal­ve­lui­den Sir­pa Tulo­kas yrit­ti valais­ta nyky­ti­lan­net­ta kii­min­ki­läi­sil­le. Hän ker­toi, että muu­tok­sel­la halu­taan kan­nus­taa ympä­ri­vuo­ti­seen tien­pi­toon ja vähen­tää kesä­ajan lai­min­lyön­te­jä.

– Yksi­tyis­tiet ovat yksi­se­lit­tei­ses­ti nii­den var­res­sa asu­vien vas­tuul­la. Jos tie­kun­taa ei ole perus­tet­tu ja avus­tuk­sia haet­tu, on tien yllä­pi­to- ja hoi­to­kus­tan­nuk­set mak­set­ta­va asuk­kai­den omas­ta pus­sis­ta, Tulo­kas ker­toi.

Hän myös sanoi, että tien­var­sien asuk­kai­ta on yri­tet­ty aut­taa perus­ta­mi­s­asiois­sa niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta.

– Toi­von, että oltai­siin naa­pu­rin kans­sa yhtei­söl­li­siä ja autet­tai­siin sitä naa­pu­ria, joka apua nyt tar­vit­see. Suo­sit­te­len myös perus­ta­maan poru­koi­ta ja kimp­po­ja, jois­sa auraus­asioi­ta on ken­ties hel­pom­pi toteut­taa, Tulo­kas sanoi.

Hän uskoo, että kun tule­vas­ta tal­ves­ta sel­vi­tään, ollaan koko­naan uuden äärel­lä.

– Val­von­ta para­nee, kun asuk­kaat itse huo­leh­ti­vat tien­sä aurauk­sis­ta­kin. Näin tien hoi­to­kin para­nee, eivät­kä tiet jää kesäl­lä huo­noon kun­toon.

Aurauk­sia sivu­töi­nä

Moni kyse­li alkusyk­syn aika­na Yli­kii­min­gin Vesa­las­sa asu­val­ta Erk­ki Nis­si­läl­tä, oli­si­ko täl­lä haluk­kuut­ta ja mah­dol­li­suuk­sia aura­ta yksi­tyis­tei­tä, kun uuden yksi­tyis­tie­lain ja Oulun kau­pun­gin pää­tök­sen jäl­keen auraa­jis­ta oli pulaa. Nis­si­lä päät­ti kan­taa kor­ten­sa kekoon ja perus­ti toi­mi­ni­men.

– Hiu­kan mie­tin alus­sa, että miten tämä sivu­hom­man hoi­ta­mi­nen oman työn ohel­la onnis­tuu, kun toi­saal­ta lupau­tu­mi­nen aurauk­siin on mel­ko sito­va­kin. Sain kui­ten­kin pal­kat­tua yhden nuo­ren mie­hen tähän kave­rik­si, niin hom­ma hoi­tuu, Nis­si­lä sanoo.

Kaik­ki Nis­si­län auraus­vas­tuul­le tul­leet yksi­tyis­tiet sijait­se­vat Reki­ky­län ja Vesa­lan alu­eel­la.

– Sen kau­em­mak­si ei kan­na­ta var­sin­kaan yksit­täi­siä tei­tä läh­teä auraa­maan, hän las­kes­ke­lee.

Erk­ki Nis­si­lä poh­tii, että ihmi­set ovat nyt hie­man pani­koi­tu­neet uuden auraus­ti­lan­teen edes­sä, eivät­kä kaik­ki edel­leen­kään var­maan tie­dä, että aura-autoa ei ole tulos­sa.

– Kau­pun­gin oli­si ehkä pitä­nyt tie­dot­taa täs­tä vie­lä­kin aktii­vi­sem­min lop­pu­ke­sän ja alkusyk­syn aika­na, jot­ta tie­to oli­si tavoit­ta­nut kaik­ki ajois­sa.

Nis­si­lä myön­tää, että hänel­le­kin tuli yllä­tyk­se­nä se, että monet eivät ole saa­neet lain­kaan tar­jouk­sia aurausu­ra­koit­si­joil­ta tar­jous­pyyn­töi­hin­sä.

– Onko las­kut­ta­mi­nen vai­ke­aa? Kui­ten­kin las­ku­tus teh­dään tie­kun­nit­tain eli yksit­täi­siä asuk­kai­ta ei tar­vit­se las­kut­taa. Toi­saal­ta mie­tin, että kun maa­ta­lous on vähen­ty­nyt yhä har­vem­mal­la on trak­to­ri ja yhä har­vem­min nuo­ret ovat innos­tu­nei­ta kone­hom­mis­ta.

Erk­ki Nis­si­lä roh­kai­see nii­tä, joil­la kalus­toa löy­tyy, mene­mään kau­pun­gin yri­tys­neu­vo­jan puheil­le ja perus­ta­maan toi­mi­ni­men, jon­ka kaut­ta voi esi­mer­kik­si sivu­hom­mi­na alkaa teh­dä aurauk­sia.

– Var­mas­ti laki­muu­tos saa sen aikaan, että asuk­kaat ovat enem­män kiin­nos­tu­nei­ta omas­ta ties­tään ja niin­pä ne pysy­vät parem­mas­sa kun­nos­sa. Toi­voi­sin, että jokai­sel­le löy­tyi­si joku, joka aurauk­ses­ta tule­va­na tal­ve­na huo­leh­tii. Ei yksin asu­via van­huk­sia voi jät­tää auraa­mat­to­man tien taak­se asu­maan.