Miten pol­ku­pyö­rän kumi paikataan?

2. Mer­kit­se vuo­to­koh­ta vaik­ka per­ma­nent-tus­sil­la. Mus­ta­kin tus­si toi­mii har­mah­ta­van kumin pinnassa.

3. Kar­hen­ne­taan rei­lus­ti, mut­ta ei syvältä.

4. Levi­tä vul­ka­noin­tiai­net­ta ja anna kui­vua, kun­nes sor­mi ei enää tar­tu lii­man pintaan.

5. Irro­ta pai­kan poh­jas­sa ole­va alumiini.

6. Pai­na paik­kaa pari minuuttia.

7. Lopuk­si irro­te­taan pai­kan pin­nas­sa ole­va läpi­nä­ky­vä­muo­vi. Muo­vis­sa on tätä var­ten kat­ko­vii­va, jon­ka saat näky­viin tai­vut­ta­mal­la paikkaa.

8. Ilma tun­tui­si pysy­vän sisäl­lä Ei muu­ta kuin kumi pai­koil­leen ja keu­la koh­ti uusia kesäkokemuksia!

Pik­ku-Matin auton kumi pai­kat­tiin puru­ku­mil­la, mut­ta pol­ku­pyö­rän kumin paik­kaa­mi­seen tar­vi­taan kovem­mat aineet. Nii­tä on kui­ten­kin hel­pos­ti kau­pas­ta saa­ta­vil­la ja paik­ka­pa­ke­tin ohjei­ta nou­dat­ta­mal­la pyö­rän kumin paik­kaa­mi­nen on pait­si help­poa ja nope­aa, oikeas­taan myös haus­kaa kesätekemistä.

Pol­ku­pyö­rän sisä­ku­min paik­kaa­mi­ses­ta sel­vi­ää muu­ta­mal­la perus­työ­ka­lul­la. Työ­ka­luik­si riit­tä­vät jakoa­vain ja moni­toi­mi­työ­ka­lu tai ruu­vi­meis­se­li. Kus­tan­nuk­set­kin pysy­vät aisois­sa, kun kal­lein­kin paik­ka­pa­ket­ti läh­tee kau­pas­ta alle nel­jäl­lä eurol­la. Lisäk­si tar­vi­taan­kin enää jon­kin­lai­nen vesias­tia ja lopuk­si tie­tys­ti pol­ku­pyö­rän pumppu.

Kun sisä­ku­mi on irro­tet­tu, sii­hen kan­nat­taa pum­pa­ta hie­man ilmaa. Seu­raa­vak­si kumi upo­te­taan koko­naan veteen. Veden pin­taan nouse­va kupla­va­na osoit­taa, mis­sä koh­taa rei­kä on. Kun koh­ta on löy­det­ty, se kan­nat­taa mer­ki­tä joko per­ma­nent-tus­sil­la tai liidulla.

Seu­raa­vak­si kumi kui­va­taan. Paik­ka­sar­jas­sa on taval­li­ses­ti muka­na pala kar­ke­aa hiek­ka­pa­pe­ria. Sil­lä kar­hen­ne­taan kumin pin­taa hie­man suu­rem­mal­ta alu­eel­ta kuin mihin paik­ka tulee. Van­hem­mis­sa paik­ka­rasiois­sa oli muka­na myös kar­hen­nuk­seen tar­koi­tet­tu metal­lin­pa­la. Sitä ei kan­na­ta käyt­tää, sil­lä se viil­tää kumia tur­han­kin syvältä.

Seu­raa­vak­si levi­te­tään paik­ka­sar­jan lii­maa kar­hen­ne­tul­le alu­eel­le. Ennen tätä kumis­sa ole­va ilma kan­nat­taa pääs­tää vent­tii­lis­tä pois, jos se ei ole jo itses­tään reiän kaut­ta karan­nut. Paik­ka­sar­jan lii­ma ei itse asias­sa ole lii­maa, vaan kumin vul­ka­noin­tiai­net­ta. Niin­pä se käyt­täy­tyy hie­man eri taval­la kuin lii­ma. Paik­kaa ei lai­te­ta mär­kään lii­maan, vaan lii­man anne­taan kui­vua. Yleen­sä tähän riit­tää vii­ti­sen minuuttia.

Kun lii­maan ei enää sor­mi tar­tu, lai­te­taan paik­ka. Pai­kan ala­pin­nas­sa ole­va alu­mii­ni­le­vy pois­te­taan ja paik­ka ase­te­taan pai­koil­leen. Sen jäl­keen paik­kaa pai­ne­taan pari minuut­tia, paik­ka­ra­sia on tähän toi­mi­va työ­ka­lu. Lopuk­si pai­kan pin­nas­sa ole­va läpi­nä­ky­vä muo­vi pois­te­taan kes­kel­tä alkaen.

Lopuk­si kumi pum­pa­taan täy­teen ilmaa ja anne­taan olla pari tun­tia sen var­mis­ta­mi­sek­si, että paik­ka pitää. Kumi lai­te­taan pai­koil­leen vas­ta tämän jäl­keen, jot­ta ei jou­du­ta teke­mään tur­haa asen­nus­työ­tä, jos paik­ka ei pitänytkään.