Maan­tiet kun­toon — yhdessä

Val­tao­sa Suo­men lii­ken­tees­tä kul­kee kumi­pyö­rien pääl­lä. Yksin tava­ra­kul­je­tuk­sis­ta 90 pro­sent­tia siir­re­tään katu­ja, maan­tei­tä ja yksi­tyis­tei­tä pitkin.

Tei­den kun­to on tämän vuok­si rat­kai­se­van tär­ke­ää sil­le, miten ihmis­ten, yri­tys­ten ja mui­den toi­mi­joi­den arki rul­laa. Meil­lä poh­joi­ses­sa maan­tei­den hen­ki­lö- ja tava­ra­lii­ken­teen mää­rä kas­vaa muun muas­sa koti­maan mat­kai­lun ja uusien teh­das­hank­kei­den myötä.

Hyvä­kun­toi­nen ties­tö on niin alu­eem­me asuk­kai­den kuin yri­ty­se­lä­män ja mat­kai­li­joi­den kan­nal­ta tär­ke­ää. Toi­mi­vaan lii­ken­ne­ko­ko­nai­suu­teen kuu­lu­vat myös radat, vesi­väy­lät ja len­to­lii­ken­ne. Koko maa­ta on kehi­tet­tä­vä tasapuolisesti.

Eri­tyi­ses­ti alem­pias­tei­sel­la tie­ver­kol­la on koko maas­sa ja myös Ran­ta­poh­jan alu­eel­la run­saas­ti kor­jat­ta­vaa. On hyvä, että perus­väy­län­pi­toon on saa­tu täl­lä hal­li­tus­kau­del­la val­tiol­ta pysy­väs­ti lisää rahoi­tus­ta. Sil­ti rahan tar­ve on edel­leen suu­ri, sil­lä vuo­si­kym­men­ten aika­na ker­ty­nei­tä kor­jaus­tar­pei­ta on paljon.

Alu­eel­lam­me on mer­kit­tä­viä kehit­tä­mi­sen tar­pei­ta myös pää­väy­lil­lä. Eri­tyi­sen kii­reel­lis­tä on saa­da rahoi­tus Iin ohi­tus­tien toteut­ta­mi­seen sekä Kuusa­mon­tien leven­tä­mi­seen neli­kais­tai­sek­si Kor­ven­ky­läs­tä Kii­min­kiin saak­ka. Kuusa­mon­tie oli­si tär­keä saa­da muun muas­sa nelos­tien lisäk­si mukaan val­tion pää­väy­lä­verk­koon, min­kä vuok­si tein Kuusa­mon­tien huo­mioi­mi­ses­ta edus­kun­nas­sa toimenpidealoitteen.

Kun­tien yllä­pi­tä­miä katu­ja ja yksi­tyis­ten yllä­pi­tä­miä yksi­tyis­tei­tä lukuun otta­mat­ta maan­tei­den kun­nos­sa­pi­to ja kehit­tä­mi­nen ovat val­tion vas­tuul­la. Rahoi­tus hank­kei­siin saa­daan val­tio­ta pää­asias­sa Ely-kes­kus­ten kaut­ta tai suo­raan val­tion talousarvioista.

Vas­ti­kään saim­me iloi­sen uuti­sen, kun Hau­ki­pu­taan Joki­ky­län sil­lan rahoi­tus val­tiol­ta var­mis­tui, ja sil­lan uusi­mi­nen voi­daan aloit­taa ensi kevää­nä. Lii­ken­ne­tur­val­li­suus para­nee, kun uuteen sil­taan raken­ne­taan koro­tet­tu jalan­kul­ku- ja pyöräilyväylä.

Eri­tyi­ses­ti isom­piin tie­hank­kei­siin myös kun­tien ja maa­kun­ta­ta­son päät­tä­jien ja mui­den toi­mi­joi­den kan­nat­taa pyr­kiä vai­kut­ta­maan yhdes­sä kan­san­edus­ta­jien kanssa.

Kil­pai­lu väy­lien rahoi­tuk­ses­ta on kovaa, kun tar­pei­ta on ympä­ri Suo­men. Sik­si tar­vi­taan yhteis­työ­tä yli puo­lue­ra­jo­jen, ja alu­een hank­kei­ta tulee edis­tää yhdes­sä ja monel­la tasol­la. Oli­si tär­ke­ää, että hank­kei­den mer­ki­tyk­ses­tä löy­de­tään yhtei­siä näke­myk­siä, sil­lä yhteis­työs­sä on voimaa.

Auto­lii­ken­tees­tä puhut­taes­sa ei pidä unoh­taa yksi­tyis­tei­tä, joi­ta on Suo­mes­sa kaik­ki­aan noin 360 000 kilo­met­riä. Yksi­tyis­tei­den kun­nos­sa­pi­toa avus­ta­vat niin kun­nat kuin val­tio Ely-kes­kus­ten kautta.

Yksi­tyis­tei­den rahoi­tusa­vus­tuk­set ovat aina vään­nön koh­tee­na hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa. Täs­sä hal­li­tuk­ses­sa Kes­kus­tan ansios­ta meil­lä on yksi­tyis­teil­le jaos­sa val­tion perus­kor­jausa­vus­tuk­sia sekä täl­le että ensi vuo­del­le 30 mil­joo­naa euroa. Se on kor­kein taso vuosikymmeniin.

Pek­ka Aittakumpu

Kan­san­edus­ta­ja, lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­va­lio­kun­nan jäsen,

kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (kesk.)