Kii­min­kien Sydä­nyh­dis­tys juh­li pyö­rei­tä vuosia

Kii­min­kien Sydä­nyh­dis­tys ry:n perus­ta­mis­so­pi­mus alle­kir­joi­tet­tiin ja ensim­mäi­nen kokous pidet­tiin jou­lu­kuus­sa 1990. Sopi­muk­sen alle­kir­joit­ta­ji­na oli­vat Aar­ne Pel­ko­nen, Rai­li Sipo­la ja Ahti Kaik­ko­nen. Nyt 32 vuot­ta myö­hem­min yhdis­tys juh­li koro­nan vuok­si paril­la vuo­del­la siir­ty­nei­tä 30-vuo­tis­juh­li­aan pik­ku­jou­lui­sis­sa ja musii­kil­li­sis­sa tun­nel­mis­sa Hut­tu­ky­län nuorisoseuralla.

Yhdis­tyk­sen sih­tee­ri Jari Toi­vo­nen ker­tai­li juh­las­sa yhdis­tyk­sen aiem­pia vuo­sia sekä yhdis­tyk­sen perus­ta­mis­ta edel­tä­viä vuo­si­kym­me­niä, jol­loin sodan jäl­ki­mai­nin­geis­sa havait­tiin, että nuo­ret suo­ma­lais­mie­het sai­ras­tu­vat ja kuo­le­vat äkil­li­siin sydän­pe­räi­siin koh­tauk­siin ja sairauksiin.

Vuon­na 1955 perus­tet­tiin Sydän­tau­tiyh­dis­tys, joka nykyi­sin tun­ne­taan Sydänliittona.

– 1970-luvul­la Sydän­lii­ton alai­set sydän­pii­rit ja edel­leen näi­den alla ole­vien yhdis­tys­ten mää­rä alkoi kas­vaa voi­mak­kaas­ti. Alkoi voi­ma­kas alu­eel­li­nen ter­veys­va­lis­tus eri puo­lil­la Suo­mea. Pidet­tiin ter­vey­s­asioi­ta valis­ta­via illan­viet­to­ja ”tupail­to­ja”, jois­sa ker­rot­tiin ja jopa teh­tiin ter­veel­li­siä ruo­kia ja muu­toin­kin jaet­tiin ter­veys­tie­toa, Toi­vo­nen kertoi.

1990-luvul­la sydän­tau­tien ennal­taeh­käi­sy ja hoi­to kehit­tyi­vät, mut­ta toi­saal­ta vuo­si­kym­me­nen aika­na iske­nyt lama haas­toi ter­veys­pal­ve­lui­den kehittymisen.

– Myös Sydän­lii­ton toi­min­ta­va­rat hupe­ni­vat ja kas­san poh­jan pais­taes­sa piti kek­siä uusia tapo­ja varo­jen kerää­mi­sek­si. Tuos­sa tilan­tees­sa lan­see­rat­tiin Sydän­ke­räys ja Sydän­merk­ki, joka oli merk­ki­nä sydän­tä sääs­tä­vis­tä elin­tar­vik­keis­ta. Tähän aika­kau­teen ajoit­tuu myös oman Kii­min­kien Sydä­nyh­dis­tyk­sem­me perustaminen.

Toi­vo­nen tote­si juh­las­sa, että var­si­nais­ta syy­tä ei pai­kal­li­sen sydä­nyh­dis­tyk­sen perus­ta­mi­seen asia­kir­jois­ta löy­dy, mut­ta sen usko­taan olleen halu toi­mia omil­la paik­ka­kun­nil­la ole­vien ihmis­ten sydän­ter­vey­den hyväksi.

Kii­min­gin ja Yli­kii­min­gin aluei­den yhtei­sek­si perus­tet­tu yhdis­tys on vuo­sien aika­na jär­jes­tä­nyt tapah­tu­mia muun muas­sa Sydän­vii­kon, Kii­min­ki­päi­vien ja Yli­kii­min­gin mark­ki­noi­den aika­na. Vii­me vuo­sien näky­vin tapah­tu­ma on Toi­vo­sen mukaan ollut Sydän­tans­sit, joi­den jär­jes­tä­mi­ses­tä yhdis­tys vuon­na 2016 sai Sydän­lii­ton Kipinä-palkinnon.

– Vuon­na 1992 yhdis­tyk­sem­me aloit­ti OYKS:ssä sydä­nin­fark­tiin sai­ras­tu­nei­den, alu­eem­me kan­sa­lais­ten toi­pu­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si ystä­vä­pal­ve­lun, joka sit­ten myö­hem­min muo­tou­tui lähiyh­dis­tys­ten kans­sa toi­mi­vak­si vertaistukiverkostoksi.

Nyky­ään yhdis­tyk­sen edel­li­sin ver­tais­tu­ki­kou­lu­tet­tu on jo muu­ta­man vuo­den takaa.

– Toi­vee­na oli­si­kin, että sai­sim­me vähin­tään yhden ver­tais­tu­ki­kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­van joka vuo­si, Toi­vo­nen sanoi.

Lukui­sat luen­not, ret­ket ja varain­han­kin­nan tapah­tu­mat ovat seu­ran­neet toi­si­aan yhdis­tyk­sen toi­min­ta­vuo­sien aika­na. Alku­vuo­sien akti­vi­teet­te­ja oli­vat myös Sydän­jum­pat sekä lou­nas­ti­lai­suu­det. Muka­na on vuo­sien aika­na oltu myös vaalikeräyksissä.

– Kii­min­kien Sydä­nyh­dis­tys on siis nyt 32-vuo­tias, vie­lä vireä, ylei­sen mää­ri­tel­män mukai­ses­ti ”nuo­ri aikui­nen”. Yhdis­tyk­sem­me jäsen­mää­rä on noin 150 jäsen­tä, joi­den kes­ki-ikä on 75 vuot­ta, Toi­vo­nen kertoi.

Toi­min­taym­pä­ris­tö on muut­tu­nut mel­koi­ses­ti vuo­sien var­rel­la, mut­ta Toi­vo­sen mukaan edel­leen on tär­kein­tä toi­sis­ta välit­tä­mi­nen ja huol­ta pitä­mi­nen. Täl­lä het­kel­lä yhdis­tyk­sen jäse­nien miel­tä pai­naa hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen muka­naan tuo­mat muu­tok­set, joi­den sisäl­lös­tä ei vie­lä ole var­muut­ta. Yhdis­tys­vä­ki jat­kaa kui­ten­kin sydän­työ­tään ja toi­voo, että mukaan saa­daan uusia, innos­tu­nei­ta ja toi­min­taan pyy­teet­tö­mäs­ti osal­lis­tu­via henkilöitä.