Voi­daan hyvin: Lii­kun­nas­ta hyvin­voin­tia kun­ta­lai­sil­le ja sääs­töä yhteiskunnalle

Tii­na Vuononvirta.

Lii­kun­ta aut­taa mei­tä voi­maan parem­min, kos­ka se piris­tää miel­tä, saa aja­tuk­set juok­se­maan ja paran­taa yöun­ta. Lii­kun­nan avul­la voi­daan ehkäis­tä ja hoi­taa monia sai­rauk­sia, kuten kohon­nut­ta veren­pai­net­ta, liha­vuut­ta, tyy­pin 2 dia­be­tes­ta, sepel­val­ti­mo­tau­tia, sydä­men vajaa­toi­min­taa, pol­ven ja lon­kan nivel­rik­koa, nis­ka- ja ala­sel­kä­ki­pu­ja, nivel­reu­maa, keuh­koah­tau­ma­tau­tia, ast­maa, masen­nus­ta ja syöpäsairauksia.

Ikään­ty­vil­le lii­kun­ta on eri­tyi­sen tär­ke­ää, kos­ka sen avul­la voi lisä­tä toi­min­ta­ky­kyi­siä vuo­sia elä­mäs­sä ja vähen­tää avun tar­vet­ta. Lii­kun­ta hel­pot­taa myös iän muka­naan tuo­mia kipu­ja. Olen itse­kin huo­man­nut, että vaik­ka nuo­rem­pa­na kes­ti olla muu­ta­man päi­vän vähem­mäl­lä­kin lii­kun­nal­la, niin nyt jo päi­vän­kin liik­ku­mat­to­muus kos­tau­tuu kan­keu­den ja kipu­jen lisääntymisenä.

Jokai­sen meis­tä oli­si hyvä löy­tää itsel­le mie­lui­sa tapa har­ras­taa lii­kun­taa. Suo­si­tuk­sen mukaan mei­dän pitäi­si har­ras­taa vähin­tään 150 minuut­tia kes­tä­vyys­lii­kun­taa vii­kos­sa ja voi­ma­har­joit­te­lua kah­des­ti vii­kos­sa. Ikään­tyes­sä myös nivel­ten liik­ku­vuuk­sis­ta ja tasa­pai­nos­ta on hyvä huolehtia.

Lii­kun­nan tuli­si olla tasa­pai­nos­sa elä­män­ti­lan­teen ja oman voin­nin kans­sa. Jos elää jat­ku­vas­ti yli­kier­rok­sil­la, niin lii­kun­ta voi­si olla vähän rau­hal­li­sem­paa, ettei se aiheu­ta lisää kuor­mi­tus­ta. Oman lepo­syk­keen tun­te­mi­nen ja seu­raa­mi­nen kan­nat­taa. Jos lepo­sy­ke on val­miik­si kohol­la, sen päi­vän lii­kun­nan on syy­tä olla leppoisampaa.

Kun­nil­la on tär­keä mer­ki­tys lii­kun­ta­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­sa ja yllä­pi­dos­sa. Jot­ta ihmi­set voi­si­vat liik­kua hel­pos­ti ja itsel­le mie­lui­sal­la taval­la, tuli­si kun­nas­sa olla mah­dol­li­sim­man moni­puo­li­ses­ti sekä ulko- että sisä­lii­kun­ta­paik­ko­ja. Liik­ku­mat­to­muu­den kus­tan­nus­ten on las­ket­tu ole­van jopa 3,2–7,7 mil­jar­dia euroa, joten lii­kun­ta­paik­koi­hin sat­saa­mi­nen kannattaa.

Fysio­te­ra­peu­tin näkö­kul­mas­ta eten­kin kun­to­sa­lit ovat tär­kei­tä, kos­ka niis­sä moni­puo­li­nen lihas­voi­man kehit­tä­mi­nen on hel­poin­ta. Jot­ta ihmi­set läh­ti­si­vät kun­to­sa­leil­le, nii­den pitää olla hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa ja niis­sä ole­vat lait­teet tuli­si sovel­tua myös toi­min­ta­ra­joit­tei­sil­le ihmisille.

Useim­mat ikäih­mi­set­kin läh­te­vät mie­lel­lään kun­to­sa­lil­le, jos tapaa­vat siel­lä samal­la tut­tu­ja. Kun­nan vir­ka­mies­ten ja päät­tä­jien kan­nat­taa huo­leh­tia, että kai­kis­sa kun­nis­sa on moni­puo­li­nen kun­to­sa­li, joka toi­mii hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­va­na ikäih­mis­ten ja mui­den kun­ta­lais­ten ”päi­vä­kes­kuk­se­na”.

Tii­na Vuo­non­vir­ta, kun­tou­tuk­sen pal­ve­lue­si­mies, Oulunkaari