Päät­tä­jäl­tä: Nyt on aika vie­dä sote-uudis­tus maaliin

Ant­ti Huttu-Hiltunen.

Sote-uudis­tuk­sen punai­se­na lan­ka­na on tasa-arvoi­set ja toi­mi­vat arjen pal­ve­lut koko maas­sa. Tämän uudis­tuk­sen tar­ve on sel­vä. Sik­si sitä onkin yri­tet­ty pit­kään. Nyt sotes­ta on syn­ty­nyt hyvä rat­kai­su, joka pys­ty­tään toteut­ta­maan suo­ma­lais­ten parhaaksi.

Suo­ma­lai­set tar­vit­se­vat sote-pal­ve­lu­jen uudis­tuk­sen. On vää­rin, että kun yhdet saa­vat hoi­toa yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta tai työ­ter­vey­den kaut­ta, toi­set jou­tu­vat jonot­ta­maan pit­kiä aiko­ja ter­veys­a­se­mil­le. Hei­tä pom­po­tel­laan luu­kul­ta toi­sel­le, kun vas­tuu pal­ve­luis­ta on hajal­laan. Ihmis­ten väli­seen eriar­voi­suu­teen on puututtava.

Nyky­mal­lil­la jat­ka­mi­nen mer­kit­see pal­ve­lu­jen rapau­tu­mis­ta ja eriar­voi­suu­den kas­vua. Perus­ter­vey­den­huol­lon resur­soin­ti so. lää­kä­riin pää­sy, on nil­kut­ta­nut kun­nis­sa jo pit­kään. Tämän seu­rauk­se­na vuo­si toi­sen­sa jäl­keen kas­va­va eri­kois­sai­raan­hoi­don käyt­tö joh­taa kun­nis­sa jat­ku­viin veron­ko­ro­tuk­siin sekä tin­ki­mi­seen muis­ta perus­pal­ve­luis­ta, kuten perus­kou­lus­ta, päi­vä­ko­deis­ta, teis­tä, lii­kun­nas­ta ja kulttuurista.

Van­ha meno on tul­lut tien­sä pää­hän. Aluei­den väli­nen eriar­voi­suus on ihmis­ten välis­tä eriar­voi­suut­ta. Sii­hen on puu­tut­ta­va. Sik­si sote on ennen muu­ta tasa-arvo­uu­dis­tus. Ykkös­asia on perus­ter­vey­den­huol­to ja muut lähi­pal­ve­lut. Lap­si­per­hei­den, työt­tö­mien, opis­ke­li­joi­den, elä­ke­läis­ten sekä pie­ny­rit­tä­jien pitää saa­da tasa-arvoi­ses­ti hoi­toa. Lom­pa­kon pak­suus, työs­sä­olo tai pos­ti­nu­me­ro ei saa rat­kais­ta hoi­toon pää­syä. Tasa-arvoi­set pal­ve­lut pitää tur­va­ta kaut­ta Suomen.

Uudis­tus nojaa koti­kun­ta-maa­kun­ta-mal­liin. Sen suun­tai­ses­ti sotea on val­mis­tel­tu ympä­ri Suo­mea jo vuo­sia. Sik­si tämä mal­li on meil­le ja alueil­le luon­te­va. Täl­le uudis­tuk­sel­le on vaih­toeh­to. Se on se, että mitään ei teh­dä. Sil­loin eriar­voi­suus jyl­lää ja kun­nil­ta lop­pu­vat rahat. Puo­lus­tam­me hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa, edis­täm­me tasa-arvoi­sem­pia ja toi­mi­via pal­ve­lu­ja ja käy­täm­me yhtei­siä varo­ja vastuullisesti.

Teh­ty rat­kai­su mah­dol­lis­taa myös jat­kos­sa yri­tyk­sil­le ja jär­jes­töil­le sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa vah­van roo­lin jul­ki­sen sek­to­rin kump­pa­ni­na. Tämä on kes­tä­vä rat­kai­su myös van­hus­ten­hoi­don paran­ta­mi­sek­si. Jokai­nen ikäih­mi­nen ansait­see inhi­mil­li­sen ja ihmi­sar­voi­sen hoi­van. Nyky­ti­las­sa näin ei ole.

Kyse ei ole vain pal­ve­lu­jen tar­vit­si­jois­ta, vaan myös nii­den teki­jöis­tä. Hoi­to- ja hoi­va-alan ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen ammat­ti­lai­set lähei­si­neen tar­vit­se­vat var­muut­ta tule­vas­ta. He ovat elä­neet lii­an pit­kään epä­var­muu­des­sa. Sote- rat­kai­su antaa heil­le mah­dol­li­suu­den kes­kit­tyä pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­seen ja nii­den kehit­tä­mi­seen. Nyt on aika vie­dä sote-uudis­tus maaliin.

Soten rahoi­tus perus­tuu vah­vas­ti ns. tar­ve­pe­rus­tei­seen mal­liin. Jat­kos­sa 81,6 % rahoi­tuk­ses­ta mää­räy­tyy THL:n tar­vear­vion eli mm. alu­een asuk­kai­den sai­ras­ta­vuu­den, ikä­ra­ken­teen ja työs­sä­oloas­teen mukaan. Alu­eet, joil­la väes­tö on ter­veem­pää, nuo­rem­paa ja vakuu­te­tum­paa, ei tar­vit­se yhtä pal­jon sote- pal­ve­lui­ta. Tämän vuok­si euroa per asu­kas rahoi­tus on näil­lä alueil­la pie­nem­pää. Niin­pä tar­ve­pe­rus­tei­nen mal­li on oikeu­den­mu­kai­nen ja ter­vey­se­ro­ja tasaava.

Kun­ta­ve­ro­pro­sent­tia lei­ka­taan nykyi­sen arvion mukaan noin 13,6 %. Tämä tar­ken­tuu vuon­na 2022 eli luku ei ole lopul­li­nen. Sote-menot pois­tu­vat kun­nil­ta. Samoin pois­tu­vat kun­tien sote-val­tio­no­suu­det ja 1/3 yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta maa­kun­nil­le. Kun­nil­la on oikeus ja mah­dol­li­suus ottaa pit­kä­ai­kais­ta lai­naa, kos­ka niil­lä on vero­tusoi­keus. Kun­nil­la jat­kos­sa velan suh­de käyt­tö­ta­lou­teen kas­vaa, kun nii­den käyt­tö­ta­lous pie­ne­nee. Käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot tus­kin olen­nai­ses­ti pie­ne­ne­vät, kos­ka niil­lä aiem­min ko. tulot on käy­tet­ty pää­sään­töi­ses­ti sote-menoi­hin. Sote-meno­ja ei ole tähän­kään asti käy­tet­ty kou­luin­ves­toin­tei­hin. Nopeas­ti kas­va­vis­sa kun­nis­sa on suu­ret inves­toin­ti­pai­neet ja niis­sä var­mas­ti on haas­tei­ta. Tähän pitää vas­ta­ta myö­hem­min esim. laa­jem­mas­sa kun­tien val­tio­no­suuk­sien uudistamisessa.

Tar­vi­taan roh­keut­ta teh­dä pää­tök­siä. Nyt meil­lä on kaik­ki eväät teh­dä ihmi­sil­le, maa­kun­nil­le ja Suo­mel­le hyvä sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen uudistus.

Ant­ti Hut­tu-Hil­tu­nen, Oulun kau­pun­gin­val­tuus­ton jäsen, Suo­men Keskusta