Har­taus­kir­joi­tus: Uut­ta oivaltamassa

Seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työn kesä­toi­min­ta on par­hail­laan käyn­nis­sä. Osa rip­pi­kou­luis­ta on suo­ri­tet­tu onnis­tu­nees­ti, osa odot­taa vie­lä lop­pu­ru­tis­tus­ta. Ala­kou­lui­käis­ten toi­min­ta­päi­vät on juu­ri saa­tu pää­tök­seen. Poik­keuk­sel­li­sen kevään jäl­keen tun­nen suur­ta iloa ja kii­tos­ta sii­tä, että lap­set ja nuo­ret ovat pääs­seet koh­taa­maan toi­si­aan ja viet­tä­mään muka­via het­kiä yhdes­sä tänä­kin kesä­nä, eri­tyis­tä tur­val­li­suut­ta nou­dat­taen, tot­ta kai. Rip­pi­kou­luis­sa opim­me uusia asioi­ta kris­ti­nus­kos­ta, lähim­mäi­sen­rak­kau­des­ta, toi­nen toi­sis­tam­me. Las­ten toi­min­ta­päi­vis­sä oival­let­tiin uut­ta Raa­ma­tun hen­ki­löis­tä, arjen sankareista.

”Siel­lä mis­sä kak­si taik­ka kol­me, nimes­sä­si yhteen kokoon­tuu. Siel­lä olet itse Her­ra Jee­sus, lupauk­se­si nyt­kin toteu­tuu. Läs­nä­olol­la­si, vii­sau­del­la­si ja armol­la­si siu­na­ten.” Näin lau­le­taan Nuo­ren seu­ra­kun­nan vei­sus­sa Nimel­le­si kii­tos. Men­nyt kevät ja nyt käsil­lä ole­va kesä on näyt­tä­nyt eri­tyi­sen kon­kreet­ti­ses­ti sen, kuin­ka ihmi­sen on hyvä olla toi­sen lähel­lä, ihan liveä, face to face, niin kuin sano­taan. Tär­kein­tä kui­ten­kin on, että saam­me luot­taa Jee­suk­sen lupauk­seen sii­tä, että hän on mei­dän kans­sam­me aina. Oli­pa ajat kuin­ka eri­koi­sia, Jee­sus kul­kee rin­nal­lam­me ja kan­taa mei­tä. Niin rip­pi­kou­lu­luo­kas­sa ja kon­fir­maa­tio­mes­sus­sa kuin las­ten toi­min­ta­päi­vil­lä ulko­lei­keis­sä ja uin­ti­ret­kil­lä ja mak­ka­ran­pais­tos­sa nuotiolla.

Kii­tos Jee­sus päi­väs­tä täs­tä, kii­tos koko elä­mäs­tä. Anna rau­ha sydä­mee­ni, siu­naa aske­lee­ni. Aamen.

Nina Pel­to­la, Iin seu­ra­kun­nan nuorisotyönohjaaja