Har­taus: Uskollisuus

Tapa­ni Ruotsalainen.

Kris­til­li­sen uskon yksi kes­kei­sis­tä sanois­ta on uskol­li­suus. Eikä se var­ma­na ole yhtään vähäi­sem­pi aivan siel­lä mei­dän arki­ses­sa elä­mäs­säm­me­kään. On hyvä elää sel­lais­ten läheis­ten ja ystä­vien kans­sa, jot­ka tie­tää var­mas­ti uskol­li­sik­si. Sel­lai­siin ihmi­siin on help­po luot­taa. Var­mas­ti ikä­vin koke­mus täs­sä elä­mäs­sä on se, että jou­tuu surul­li­se­na totea­maan, että toi­nen ei ollut uskol­li­nen – ei ollut luot­ta­muk­sen arvoinen.

Raa­ma­tun ope­tus kaut­ta lin­jan on, että Juma­la on uskol­li­nen. Jopa niin, vaik­ka me ihmi­set olem­me usein uskot­to­mia, niin Juma­la on aina uskollinen.

Juma­lan uskol­li­suus luo­tu­jaan koh­taan tulee kirk­kaim­mil­laan esil­le sii­nä, että Hän antoi ainoan Poi­kan­sa mei­dän täh­tem­me, että me uskot­to­mat — - — luot­ta­muk­sen pet­tä­neet sai­sim­me anteek­si — - pahat tekom­me – syn­nit anteek­si. Sitä­hän syn­ti on, että me olem­me olleet uskot­to­mia Juma­lal­le ja Hänen tahdolleen.

Juma­lan uskol­li­suus tah­too joh­dat­taa mei­tä ihmi­siä ole­maan uskol­li­sia Juma­lal­le, sil­le teh­tä­väl­le, jon­ka Hän on meil­le anta­nut läheis­tem­me pii­ris­sä ja myös kir­kos­saan. Tuo uskol­li­suus ei tule meis­tä itses­täm­me, vaan sii­hen saam­me voi­man sii­tä, kun tur­vau­dum­me uskol­li­seen Juma­laan. Hän, Juma­la antaa meil­le syn­nit anteek­si — - armah­taa mei­tä Pojas­saan Jeesuksessa.

Raa­mat­tu vie­lä vakuut­taa, ettei Juma­la kos­kaan väsy anta­mas­ta anteek­si. Täl­lai­sen uskol­li­sen Juma­lan luok­se mei­tä kaik­kia kutsutaan.

Tapa­ni Ruot­sa­lai­nen, Iin kirkkoherra