Ylikiiminki

Kir­ja: Oulun nai­set sai­vat ansai­tun historiansa

Jouk­ko oulu­lai­sia his­to­rian­tut­ki­joi­ta kävi pari vuot­ta sit­ten kes­kus­te­lu­ja Oulun his­to­rias­ta. He tote­si­vat, että vaik­ka Oulun his­to­ri­aa on tut­kit­tu ja sii­tä on kir­joi­tet­tu pal­jon­kin, nai­set ovat jää­neet sivu­roo­liin. Tut­ki­jat oli­vat yksi­mie­li­siä sii­tä, että on aika tar­kas­tel­la oulu­lai­sia nai­sia his­to­rian tut­ki­muk­sen näkö­kul­mas­ta. Nai­set ovat teh­neet osan­sa Oulun kehi­tyk­ses­tä ja ansait­se­vat tul­la muis­te­tuik­si. Oulu­lai­sis­ta his­to­rian nai­sis­ta ker­to­va kir­ja näh­tiin myös mai­nio­na tapa­na juh­lis­taa Oulun kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuot­ta 2026.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Nuo­ren mie­li­pi­de: Yli­kii­min­kiin lisää busseja!

Monet yli­kii­min­ki­läi­set lap­set ja nuo­ret kul­ke­vat har­ras­tuk­sis­sa ja kave­reil­la ja vaik­ka mis­sä Oulus­sa ja Kii­min­gis­sä ja muu­al­la­kin. Esi­mer­kik­si Ouluun on kui­ten­kin mel­ko pit­kä mat­ka ja van­hem­pien vii­kot kulu­vat lap­sia kus­ka­tes­sa. Sik­si bus­si­vuo­ro­ja pitäi­si mie­les­tä­ni lisä­tä eri­tyi­ses­ti viikonlopuille. 

Lue lisää

Eri­lai­nen aika­mat­ka Yli­kii­min­gin men­nei­siin vuosisatoihin

Yli-Iiläi­nen kirk­ko­her­ra eme­ri­tus, rovas­ti, koti­seu­tu­neu­vos Toi­vo Hyy­ry­läi­nen oli luo­nut vai­kut­ta­van käsi­kir­joi­tuk­sen Yli­kii­min­gin kir­kon 240-vuo­tis­ju­hal­vuo­den näy­tel­mäl­le, ja yli­kii­min­ki­läi­set onnis­tui­vat toteut­ta­maan sen ansait­se­mal­la taval­la. Kirk­ko juu­ril­laan ‑näy­tel­män ohja­si Keke Lam­mas­saa­ri.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Ala­vuo­ton perin­ne­päi­väs­sä pyyk­ki puh­dis­tui ja rys­ky ryti­si – Vei­jo Vää­nä­nen kuki­tet­tiin kylä­toi­min­nan hopei­sen ansio­mer­kin vuoksi

Ala­vuo­ton perin­ne­päi­vää on vie­tet­ty vesi­myl­lyn mai­se­mis­sa Kii­min­ki­joen tör­mäl­lä jo vuo­des­ta 2012 saak­ka. Vuo­sien aika­na monet perin­tei­set työ­ta­vat ovat tul­leet kävi­jöil­le tutuik­si. Täl­lä ker­taa muun muas­sa pui­tiin vil­jaa rys­kyl­lä, sepa­roi­tiin mai­toa, par­kat­tiin pui­ta ja pes­tiin pyyk­kiä aiem­pien vuo­si­kym­men­ten malliin. 


Yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon Lou­ve-erä­mö­kit kut­su­vat hil­jen­ty­mään luon­non kes­kel­le ja palaa­maan het­kek­si yksin­ker­tai­sem­paan elämänrytmiin

Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon elä­mäs­sä tuli vai­he, joka pakot­ti pysäh­ty­mään. Kuor­mit­ta­van työn lisäk­si myös fyy­si­set vai­vat sai­vat hänet tar­kas­te­le­maan elä­män­ta­paan­sa uudel­la taval­la. Sil­loin hän ymmär­si, ettei tasa­pai­no löy­dy pake­ne­mal­la itse­ään tai olo­suh­tei­taan, vaan ennen kaik­kea pysähtymällä. 


Teks­ta­rit

Data­kes­kuk­ses­ta päät­tä­vät voi­si­vat miet­tiä, mil­tä todel­la tun­tuu alu­eel­la asu­vis­ta ihmi­sis­tä. On surul­lis­ta, ei kun­nioi­te­ta luon­non rau­haa, jota ihmi­set ovat hake­neet sin­ne muut­taes­saan. Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät näke­vät inhi­mil­li­sen puo­len asiasta.





Poh­teen jär­jes­tä­mis­suun­ni­tel­man luon­nos lausuntokierrokselle

Poh­­jois-Poh­­jan­­maan hyvin­voin­tia­lu­een Poh­teen alue­hal­li­tus päät­ti lähet­tää sosi­aa­­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­suun­ni­tel­man luon­nok­sen lausun­to­kier­rok­sel­le 16.9.–8.10. Luon­nos sisäl­tää Poh­teen sosi­aa­­li-​ ja ter­veys­pal­ve­lu­jen keskeiset…



Musiik­kia ja hyvin­voin­tia Vepsällä

Vep­sän kou­lul­la on tors­tai­na 10.9. kel­lo 17–19 Hyvin­voin­tia kylil­le ‑tapah­tu­ma. Ohjel­mas­sa on muun muas­sa kehon­koos­tu­mus- ja toi­min­ta­ky­ky­mit­tauk­sia. Tapah­tu­ma on suun­nat­tu ikään­ty­vil­le, ja jär­jes­tä­jä­nä on PoPLi. 




Sadon­kor­juun aikaan

Ran­ta­poh­jas­ta 13.11.1980: Ennen sotia oli, var­sin­kin syr­jä­ky­lis­sä, pal­jon talo­ja, jois­sa ei ollut vakuu­tus­ta. Sodan jäl­keen palo­va­kuu­tus­mie­het alkoi­vat vakuut­taa talo­ja. Eräs­sä talos­sa vakuu­tus­mies teki isän­nän kans­sa palo­va­kuu­tus­ta. Emän­tä, joka oli keit­to­puu­his­sa, kuu­li että vakuu­tuk­ses­ta pitää mak­saa. Hän meni mies­ten luo ja sanoi: “Pitää­kö sii­tä vie­lä mak­saa­kin, paloi­han ne ennen talot vaik­ka ei ollut palo­va­kuu­tuk­sia­kaan.” V.E.K. Kuivaniemi

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus