Ylikiiminki

Ensim­mäi­sis­tä nais­ten ylei­sur­hei­lun olym­pia­lai­sis­ta 105 vuotta

Hel­lee­nien jo aika­naan jär­jes­tä­mis­sä olym­pia­ki­sois­sa ei nai­sil­la ollut asi­aa kil­pai­lua­ree­nal­le. Kat­se­li­joi­den jou­kos­sa­kaan hei­tä ei saa­nut olla kuin Deme­te­rin papi­tar, jol­la oli tähän yksi­noi­keus. Var­maan jot­kut uska­li­kot ovat olleet mie­hik­si pukeu­tu­nee­na, ker­to­vat monet tari­nat, toi­set ovat jää­neet kiin­ni, toi­set eivät.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Sehän oli ihan vas­ta: Ran­ta­poh­ja muutti

Joko sii­tä on yli seit­se­män vuot­ta, kun Ran­ta­poh­ja muut­ti Kii­min­ki­joen poh­jois­puo­lel­ta ete­lään Hau­ki­pu­taan kes­kus­taan. Sii­tä ker­rot­tiin leh­des­sä 2.7.2019. Van­has­sa toi­mi­ta­los­sa Huvi­po­lul­la oli joi­tain aiko­ja vuo­kra­lai­nen. Lopul­ta raken­nus pää­tet­tiin kui­ten­kin pur­kaa, ja ton­tin kaa­va muu­tet­tiin sel­lai­sek­si, että sii­hen voi raken­taa sekä asun­to­ja että lii­ke­ti­lo­ja. Tont­ti on vie­lä tyhjillään.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Seis, ollaan­ko sitä Iis­tä vai?

Ran­ta­poh­jas­ta 18.12.1980: Ennen van­haan ele­li Juuso-nimi­nen mies, joka oli kovin tark­ka rahois­taan. Ker­ran hänel­tä puto­si vii­si­pen­ni­nen ja hän sanoi vas­taan tul­leel­le pik­ku­po­jal­le: “Saat minul­ta mar­kan, jos löy­dät pudot­ta­ma­ni vii­si­pen­ni­sen.” Hupi-Duunari

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kir­ja: Oulun nai­set sai­vat ansai­tun historiansa

Jouk­ko oulu­lai­sia his­to­rian­tut­ki­joi­ta kävi pari vuot­ta sit­ten kes­kus­te­lu­ja Oulun his­to­rias­ta. He tote­si­vat, että vaik­ka Oulun his­to­ri­aa on tut­kit­tu ja sii­tä on kir­joi­tet­tu pal­jon­kin, nai­set ovat jää­neet sivu­roo­liin. Tut­ki­jat oli­vat yksi­mie­li­siä sii­tä, että on aika tar­kas­tel­la oulu­lai­sia nai­sia his­to­rian tut­ki­muk­sen näkö­kul­mas­ta. Nai­set ovat teh­neet osan­sa Oulun kehi­tyk­ses­tä ja ansait­se­vat tul­la muis­te­tuik­si. Oulu­lai­sis­ta his­to­rian nai­sis­ta ker­to­va kir­ja näh­tiin myös mai­nio­na tapa­na juh­lis­taa Oulun kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuot­ta 2026.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Nuo­ren mie­li­pi­de: Yli­kii­min­kiin lisää busseja!

Monet yli­kii­min­ki­läi­set lap­set ja nuo­ret kul­ke­vat har­ras­tuk­sis­sa ja kave­reil­la ja vaik­ka mis­sä Oulus­sa ja Kii­min­gis­sä ja muu­al­la­kin. Esi­mer­kik­si Ouluun on kui­ten­kin mel­ko pit­kä mat­ka ja van­hem­pien vii­kot kulu­vat lap­sia kus­ka­tes­sa. Sik­si bus­si­vuo­ro­ja pitäi­si mie­les­tä­ni lisä­tä eri­tyi­ses­ti viikonlopuille. 


Eri­lai­nen aika­mat­ka Yli­kii­min­gin men­nei­siin vuosisatoihin

Yli-Iiläi­nen kirk­ko­her­ra eme­ri­tus, rovas­ti, koti­seu­tu­neu­vos Toi­vo Hyy­ry­läi­nen oli luo­nut vai­kut­ta­van käsi­kir­joi­tuk­sen Yli­kii­min­gin kir­kon 240-vuo­tis­ju­hal­vuo­den näy­tel­mäl­le, ja yli­kii­min­ki­läi­set onnis­tui­vat toteut­ta­maan sen ansait­se­mal­la taval­la. Kirk­ko juu­ril­laan ‑näy­tel­män ohja­si Keke Lam­mas­saa­ri.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Ala­vuo­ton perin­ne­päi­väs­sä pyyk­ki puh­dis­tui ja rys­ky ryti­si – Vei­jo Vää­nä­nen kuki­tet­tiin kylä­toi­min­nan hopei­sen ansio­mer­kin vuoksi

Ala­vuo­ton perin­ne­päi­vää on vie­tet­ty vesi­myl­lyn mai­se­mis­sa Kii­min­ki­joen tör­mäl­lä jo vuo­des­ta 2012 saak­ka. Vuo­sien aika­na monet perin­tei­set työ­ta­vat ovat tul­leet kävi­jöil­le tutuik­si. Täl­lä ker­taa muun muas­sa pui­tiin vil­jaa rys­kyl­lä, sepa­roi­tiin mai­toa, par­kat­tiin pui­ta ja pes­tiin pyyk­kiä aiem­pien vuo­si­kym­men­ten malliin. 


Yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon Lou­ve-erä­mö­kit kut­su­vat hil­jen­ty­mään luon­non kes­kel­le ja palaa­maan het­kek­si yksin­ker­tai­sem­paan elämänrytmiin

Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon elä­mäs­sä tuli vai­he, joka pakot­ti pysäh­ty­mään. Kuor­mit­ta­van työn lisäk­si myös fyy­si­set vai­vat sai­vat hänet tar­kas­te­le­maan elä­män­ta­paan­sa uudel­la taval­la. Sil­loin hän ymmär­si, ettei tasa­pai­no löy­dy pake­ne­mal­la itse­ään tai olo­suh­tei­taan, vaan ennen kaik­kea pysähtymällä. 


Teks­ta­rit

Data­kes­kuk­ses­ta päät­tä­vät voi­si­vat miet­tiä, mil­tä todel­la tun­tuu alu­eel­la asu­vis­ta ihmi­sis­tä. On surul­lis­ta, ei kun­nioi­te­ta luon­non rau­haa, jota ihmi­set ovat hake­neet sin­ne muut­taes­saan. Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät näke­vät inhi­mil­li­sen puo­len asiasta.





Poh­teen jär­jes­tä­mis­suun­ni­tel­man luon­nos lausuntokierrokselle

Poh­­jois-Poh­­jan­­maan hyvin­voin­tia­lu­een Poh­teen alue­hal­li­tus päät­ti lähet­tää sosi­aa­­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­suun­ni­tel­man luon­nok­sen lausun­to­kier­rok­sel­le 16.9.–8.10. Luon­nos sisäl­tää Poh­teen sosi­aa­­li-​ ja ter­veys­pal­ve­lu­jen keskeiset…