Useis­sa kir­joi­tuk­sis­sa ja his­to­riois­sa on arvuu­tel­tu Iin nimen alku­pe­rää eri tavoil­la. Luin juu­ri teo­lo­gian apu­lai­sen, mais­te­ri Johan Bart­hol­di Ervas­tin kir­jan “Desc­rip­tio Lap­po­niae Kie­mien­sis eli Kemin-Lapin Kuvaus vuo­del­ta 1737”. Sii­nä Kemi nimen alku­pe­rää sel­vit­täes­sään hän kir­joit­taa Limin­gan ja Iin nimien alku­pe­räs­tä seu­raa­vas­ti (suo­ra lai­naus sivul­ta 50): “Kai­kil­le Lapin hei­mon men­nei­syy­den tun­ti­joil­le on ker­to­mus Iijoen nimes­tä tut­tu ja pide­tään sitä tote­na­kin, kos­ka ensim­mäi­si­nä kai­kis­ta on kak­si lap­pa­lais­ta saa­pu­nut Limin­gan ja Iin pitä­jiin, heis­tä toi­nen Lem­mi, toi­nen Iho tai Ijo nimi­nen, jois­ta nimis­tä sit­ten Limin­ka ja Ii ovat omal­la taval­laan joh­de­tut”. Osai­si­ko joku vas­ta­ta, lie­nee­kö tämä totta? 

Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus (Kok, PS, Rkp, KD) päät­ti kehys­rii­hes­sään huh­ti­kuus­sa lak­kaut­taa leik­kaus­toi­min­nan Oulas­kan­kaan sai­raa­las­sa kevyt­tä päi­vä­ki­rur­gi­aa lukuun otta­mat­ta. Hal­li­tus päät­ti myös lak­kaut­taa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen päi­vys­tyk­sen Oulas­kan­kaan ja Raa­hen sai­raa­lois­sa. (Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön tie­do­te 16.4.2024: Kehys­rii­hes­tä rat­kai­su sai­raa­la­ver­kon tule­vai­suu­teen) Hal­li­tus päät­ti lak­kaut­taa myös Kemin sai­raa­lan kirur­gi­sen toi­min­nan vas­taa­vas­ti, sekä myös syn­ny­tyk­set Kemis­sä, jos­ta Lapin hyvin­voin­tia­lue on jo teh­nyt päätöksen.

Ruot­sa­lais­ten asu­tus Suo­mes­sa alkoi vai­heit­tain 1100–1300-luvun aika­na, kol­men eri ris­ti­ret­ken myö­tä­vai­ku­tuk­ses­ta. Ruot­sin kunin­gas­val­ta ja kato­li­nen kirk­ko toi­mi­vat näi­den Suo­meen teh­ty­jen val­loi­tus­ret­kien toi­meen­pa­ni­joi­na. Ruot­sa­lai­set siir­to­lai­set tuli­vat Suo­meen Keski-Ruotsista.

Six­ten Kork­man on tuo­nut esil­le his­to­ri­aan pereh­ty­mi­sen tär­keyt­tä. Suo­men pää­mis­te­ri­nä 1943–1944 toi­mi­nut Edwin Lin­ko­mies on muis­tel­mis­saan Vai­kea aika ker­to­nut kriit­ti­ses­tä näke­myk­ses­tään oikeis­ton ja lai­ta­oi­keis­ton kanssakäymisestä.

Ei omak­si, mut­ta vuo­kral­le. Suo­mi voi­si tar­jo­ta Ruot­sil­le yhtä maa­kun­taa. Ruot­si voi­si toi­mia siel­lä Ruot­sin mal­lien mukaan. Jois­ta tulee mie­leen lis­ta­vaa­liit ja vaa­lien yhden­ai­kai­suus. Pal­kan­saa­jil­la voi­si olla tul­kin­ta etuoi­keus työ­eh­to­so­pi­muk­siin. Vuo­kral­la Suo­mi voi­si esim.lyhentää valtion 

Yli 100 kilo­met­rin kou­lu­mat­kat tilan­tees­sa, jos­sa lähin kou­lu oli­si 15 kilo­met­rin pääs­sä. 116 kilo­met­riä kus­kaa­mis­ta las­ta esi­kou­lus­sa, kun lähin mah­dol­li­nen esio­pe­tus­paik­ka oli­si 12 kilo­met­rin pääs­sä. Nuo­rem­pi sisa­rus käve­ly­mat­kan pääs­sä ole­vas­sa Olha­van Tena­va­tu­van ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­dis­sa, esi­kou­lui­käi­nen sisa­rus 20 kilo­met­rin pääs­sä Iin Hami­nan päi­vä­ko­dis­sa. Saman per­heen kou­lui­käi­nen sisa­rus täy­sin vas­tak­kai­ses­sa suun­nas­sa 20 kilo­met­rin pääs­sä Kui­va­nie­men koulussa.

Aja­kaa­pa itse­kin joka ilta­päi­vä töis­tä kotiin 20 km pidem­män rei­tin kaut­ta pik­ku­tei­tä pit­kin, vaik­ka työ­mat­ka oli­si jo val­miik­si vähin­tään tun­ti suuntaansa.Niinhän ne mei­dän sivu­ky­lien lap­set­kin teke­vät. Ainiin, se ero toki, että lap­set ei sitä itse saa valita.