Kiimingin seurakunnan ansiomerkkejä
Kiimingin seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä muistettiin itsenäisyyspäivän juhlassa seurakuntatyön ansiomerkein.
Lue lisääKiimingin seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä muistettiin itsenäisyyspäivän juhlassa seurakuntatyön ansiomerkein.
Lue lisääKiimingin seurakunnan itsenäisyyspäiväjuhlaa vietettiin seurakuntakeskuksessa perinteiseen tapaan musiikin, runojen ja puheiden voimin. Juhlassa myös palkittiin Kiimingin seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä siunattiin tehtäväänsä uusia työntekijöitä.
Lue lisääOulun kaupungin viestintä‑, tapahtuma- ja markkinointijohtaja Mikko Salmi irtisanoutuu tehtävästään. Asiasta tiedotettiin tänään maanantaina iltapäivällä. – Kiitän Oulun kaupunkia reilun…
Lue lisääSuomen toinen maailmansota ei päättynytkään Neuvostoliiton kanssa solmittuun välirauhaan syksyllä 1944. Yksi ankarimmista rauhanehdoista oli se, että Suomen oli pakotettava Saksan joukot pois Suomesta. Saksan joukkoja oli pohjoisessa Suomessa yli 200 000 miestä.
Lue lisääSuomen itsenäisyyden 107. juhlavuotta vietetään itsenäisyyspäivänä Rantapohjan alueella monipuolisesti.
Koiteli elää ‑festivaalia on koko sen olemassaolon ajan rakennettu Koiteli elää ry:n tiiviillä porukalla, joka on vuosien aikana hitsautunut yhteen saumattomasti. Kohti uutta festivaalivuotta porukka lähtee jälleen iloisin mielin. Inspiraation lähteenä järjestäjillä on se yhteisö, jolla festivaalia tehdään.
Rantapohjasta 25.5.1978: Nuoripari oli vihittävänä. Papin kysyessä sulhaselta “tahdotko ottaa tämän… jne”, niin morsian kiirehti vastaamaan: “Ottaa, ottaa. Aiko se ainaki kotoa lähtiessä, ko minä sitä vannotin.” E.P. Oijärvi
Ensi elokuussa 15.–16.8.2025 juhlitaan jälleen Koiteli elää ‑festivaaleja. Ensi vuoden festivaalilla esiintyvät perjantaina Egotrippi, Laura Voutilainen, Ursus Factory, Irina, Malla ja Lyyti sekä yksi vielä julkaisematon oululainen esiintyjä. Lauantaina lavoilla nähdään Juha Tapio, Suurlähettiläät, Waldo´s People, Saimaa, Asa, Frans Harju, Rebekka Holi ja Rällä.
Reino Haverinen Iistä kuoli 6.11. Hän oli 79-vuotias.
Sana sisu on johdos sanoista ’sisä’, ’sisus’,’sisällä oleva’. Sanan tunsi jo Agricola, ja se esiintyy johdannaisineen suomen murteissa. Sisu on siis voima, joka syntyy ja nousee aivojen käskyttämänä ihmisen sisältä, ihmisen sisäelimistä, ”sisuskaluista”. Elintärkeitä elimiä ovat tässä sydän ja keuhkot.
Jo vuonna 1974 ensimmäistä kertaa järjestettyjen Kiiminkipäivien taru nykymuotoisena on nyt lähempänä loppuaan, kuin kenties milloinkaan. Kiimingin Yrittäjät ry koetti etsiä tapahtumalle uutta vastuutahoa, joka ottaisi kiiminkiläisille tärkeän tapahtuman harteilleen. Yhdistyksen hallitus ja vuosikokous ovat keskustelleet asiasta pitkään ja päättäneet, että eivät ensi vuoden tapahtumaa järjestä. Tulevaisuuden he jättävät kuitenkin osin auki. Syynä päätökselle on ison tapahtuman järjestämisen raskaus pienelle porukalle.
Raudan valmistus alkoi maassamme 200–300 vuotta ennen ajanlaskun alkua järvi- ja suomalmista. Tästä löytyy kerronnat Kalevalan runoista. Sammosta on esitetty lukuisia tulkintoja, joista useat liittyvät muinaiseen raudanvalmistuksen tietotaitoon, rauta-kuoppauuneihin ja pajoihin. Vanha kansanruno todistaa talonpoikaisraudan syntyä:
”Hölmä Tuonelta tulevi… Maan alta Manalan poika
Löysi suosta ruosteheinän… Teräsheinän hettehestä.
Veipä Ilmarin pajahan.
Oulun kaupunginvaltuusto aloitti vuoden 2025 talousarvion käsittelyn maanantaina. Kokouksessa pidettiin ryhmäpuheenvuorot ja tehtiin kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen muutosesityksiä. Kokous jatkuu 9. joulukuuta, jolloin talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026–2027 päätetään ja äänestetään. Uusia muutosesityksiä ei tuolloin enää jätetä eikä käytetä puheenvuoroja.
Kiiminkiläinen Tapio Kauppi oli yksi kymmenistä rauhanturvaajaveteraaneista, jotka palasivat palveluspaikoille, joilla he noin 50–60 vuotta sitten Kyproksella palvelivat. Oulun alueelta mukana oli Kaupin lisäksi reilut kymmenen muuta rauhanturvaajaveteraania,
Rantapohjasta 18.5.1978: Ennen vanhaan oli taloissa sylkyastiat ja niinpä erään talon isäntä toi kaupungista oikein emalisen sylkyastian. Se laitettiin sopivalle paikalle talossa käyttöä varten. Renkipoikakin siihen ohimennen ruiskautti syljen. Isäntä tämän huomattuaan sanoi, että rengin kelpaa sylkäistä lattialle. Astia on vieraita varten. A. K. Ii
Eläkeliiton Kiimingin yhdistyksen pikkujoulua vietettiin Huttukylän nuorisoseuran talolla. Osallistujia oli paikalla yli 120, ja joulupukkikin oli jo liikkeellä jakamassa lahjoja marraskuisessa tilaisuudessa.