Unohdettu tavara voi tulla kalliiksi
Jokainen unohtaa joskus tavaroita. Haukiputaalainen kävi OYS:ssa röngtenissä. Kello ja sormus kaappiin. Kuvauksen jälkeen kotona huomasi, että sormus puuttuu.
Lue lisääJokainen unohtaa joskus tavaroita. Haukiputaalainen kävi OYS:ssa röngtenissä. Kello ja sormus kaappiin. Kuvauksen jälkeen kotona huomasi, että sormus puuttuu.
Lue lisääMiksi ottaa itselleen koira jos ei sitä koskaan käytä lenkillä? Häkissä vaan haukkuu naapurien riesaksi kyllästyneenä ilman virikkeitä.
Lue lisääEipä ollut hymy herkässä, kyyneleet sitäkin enemmän, kun helmikuun lopussa seisoin muistisairaan 91-vuotiaan isäni edellisyönä palaneen kodin raunioilla. Vain mustat hiiltyneet laudat olivat jäljellä kauniista kodista ja pitkän elämän varrella kerätyistä aineellista muistoista. Siinä meni kaikki muutamassa tunnissa savuna ilmaan. Onneksemme kuitenkin se tärkein – rakas isämme – pelastui viime hetkellä palavasta talosta ohikulkevan nuoren miehen avustuksella. Iso kiitos hänelle siitä!
Lue lisääOnko riista-aitaan lupa tehdä omaa aukkoa kulkea. Olhavassa Lahdenperän kohdalle ilmestynyt lyhyen ajan sisällä omatekoinen portti 4tien radanpuolelle.
Lue lisääHiilidioksidin päästöpörssi käynnistyi EU:ssa 17 vuotta sitten, vuoden 2004 joulukuussa. Päästöpörssin piti olla esimerkki koko maailmalle, miten voimme kätevästi torjua ilmastonmuutosta.
Kaupunginsairaalan ohjeistuksen mukaan omaiseni tarvitsi siirtokuljetuksena sairaalaan ambulanssin, koska omaiseni on vuodepotilas, eikä pysty kävelemään ja talossa on portaat. Ambulanssissa on 2 henkilöä kantamassa paareja, paaritaksissa vain yksi.
Voi, voi nuoret poliitikot, älkää kovin Venäjää pelätkö. Teette virheen. Se on iso maa meidän vieressä eikä maa mihinkään lähde.
Seljänperän entisen leirintäalueen uimarannan kupeeseen on asennettu riistakamera, jonka omistajaa ei ole löydetty eikä kameran tarkoitusta kukaan tunnu tietävän. Kamera on kunnan mailla, ja kunta on luvannut asiaa selvittää, mutta kamera on edelleen siellä aiheuttaen rannan käyttäjissä huolta.
Sitä sitä saa ihmetellä miten Jeesuksen ylösnousemuksen juhlan, pääsiäisen, ajankohta vaihtelee eri vuosina. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Aikaisintaan pääsiäistä voidaan viettää 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Otapa tuosta selvää.
On huhtikuun alku. Miten tähän on tultu? Olin juuri sevinnyt omikronin aihettamasta koronasta, kun minuun vielä iski norovirus. Molemmat alkoivat hirvittävästä väsymyksestä, jonka syytä ei ensin tiennyt. Pian kuitenkin tiesi, kun siitä – koronasta siis – seurasi parin viikon makaaminen. Kuumetta oli neljänä päivänä, mutta senkin jälkeen piti vain maata. Kun sitten pääsi liikkeelle ja vähän asioille, kotiin tultuaan kaatui sänkyyn ja nukkui. Kului taas viikko. Iltapäiväunet loppuivat, muttei väsy ja makaaminen.
Neiti kevät on saapunut, kirjoitti Hanhelan Ossi 7.4. Rantapohjassa huikentelevasti nostalgisoiden. Kirjoitus sai aatokseni lennolle, entiseen, luontoon, tulevaankin. Lennolle tulevaan aikaan, keväästä kesään ja loppukesän marjaretkiin. Muistamaan aikoja kuin silloin ennen. Haaveilemaan tulevaa.
Voisiko tuonne Hanhiluotoon rakentaakin kaasuterminaalin. Maakaasua voi tuoda laivalla ja satama lähes valmis.
Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on kirjattu, että yhä useamman maaseudulla asuvan tulisi olla tunnin matkan päässä maakuntakeskuksesta ja että syrjäisimmästäkin kolkasta tulisi päästä ainakin kahdesti viikossa asioimaan kuntakeskukseen.
Hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan. hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan, täällä taas, talven yli odotin. (Sir elwood-Hiljaiset värit)
Yritin ennen Tehyn lakkoa varata ajanvarauksesta aikaa määräaikaislääkäritarkastukseen Haukiputaan hyvinvointikeskuksesta. Puheluun vastasi lähihoitaja, joka hoiti ajanvarausta. Usean tinkauksen jälkeenkään en saanut aikaa, vaan kehotuksen: “Täällä ajat menee todella pitkälle ja kannattaa mennä yksityiselle lääkäriasemalle.” Lääkäriaikaa en saanut.
Hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan. hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan, täällä taas, talven yli odotin (Sir Elwoodin Hiljaiset värit).