Monia van­ho­ja sanon­to­ja voi käyt­tää nyky­päi­vään eri yhteyk­sis­sä joko sel­lai­se­naan tai muu­nel­tu­na. Täs­sä puheen­par­sia ja sano­ja, jot­ka muis­tan koti­ky­läl­tä­ni Ala­vu­del­ta 1940-luvul­la. Osa niis­tä tulee usein mie­leen, kun on esil­lä maa­il­man nyky­ti­lan­ne, ja var­sin­kin Venä­jä. Sul­ku­merk­kien sisäl­lä on selitysvihjeitä.

Työ­elä­män kehi­tyk­ses­sä on sel­keäs­ti näh­tä­vis­sä, että omaa lei­pä­työ­tään voi entis­tä enem­män hoi­taa omal­ta koti­soh­val­taan. Kysy­myk­ses­sä on siis niin sanot­tu etä­työ, jota voi teh­dä kiin­teän työ­pis­teen ulko­puo­lel­la, vaik­ka­pa koto­na. Eri­tyi­sen voi­mak­kaan sysäyk­sen sii­hen antoi­vat taka­na ole­vat koro­na­vuo­det. Tämän suun­tai­nen kehi­tys on sit­ten aiheut­ta­nut muun muas­sa sen, että toi­mi­ti­lo­ja on vapau­tu­nut pal­jon. Sano­taan­ko niin, että täl­lai­ses­ta poik­kea­vuu­des­ta on tul­lut uusi nor­maa­li. Koro­na­vuo­si­na käy­tiin myös pal­jon etä­kou­lua, mut­ta opis­ke­lu on toi­von mukaan palau­tu­nut nor­maa­liin uomiinsa.

Olen jär­kyt­ty­nee­nä sivus­ta seu­ran­nut, miten Iin kun­ta pal­kit­see Olha­van­jo­ki­var­ren ja Kui­va­jo­ki­var­ren asuk­kai­ta tuu­li­myl­lyis­tä. Olen tul­lut sii­hen tulok­seen, että osal­la Iin kun­nan­val­tuu­te­tuis­ta ja osal­la kun­nan viran­hal­ti­jois­ta ei ole min­kään­lais­ta oikeu­den­ta­jua puhu­mat­ta­kaan moraa­lis­ta. Täs­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä on yrit­tää lak­kau­taa Olha­van koulu.