Lika­kai­von tyh­jen­tä­jäl­le tie­dok­si. Jos rui­kit lika­kai­vo­jä­tet­tä pit­kin met­siä ja van­ho­ja pel­to­ja, syk­syin keväin, niin se on lai­ton­ta myös Jak­ku­ky­läs­sä. Sen ymmär­tää, jos ne kyn­net­täi­siin tai mul­lat­tai­siin pii­loon. Lika­kai­vo­jä­te kuu­luu puh­dis­ta­mol­le. Ilmoi­te­taan kun­nan tai ELY-kes­kuk­sen ympä­ris­tö­tar­kas­ta­jil­le tuos­ta sot­ke­mi­ses­ta, jos jatkuu.

Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­ton sel­vi­tyk­sen mukaan (2007, 116) syr­jäy­ty­nyt nuo­ri mak­saa yhteis­kun­nal­le rei­lut mil­joo­na euroa. Talou­del­li­set mene­tyk­set näyt­täy­ty­vät lähin­nä mene­tet­tyi­nä tuo­tan­to­te­ki­jöi­nä. Kyse on myös syr­jäy­ty­neen nuo­ren elä­män­hal­lin­nan ja yhteis­kun­taan kiin­nit­ty­mi­sen vai­keu­des­ta, joka pahim­mil­laan ilme­nee osat­to­muu­den tun­tee­na ja syrjäytymisriskinä.

Lii­an monet näke­vät koti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­non lähin­nä ilmas­to­hait­ta­na. Tosia­sia kui­ten­kin on, että ilman ruo­kaa meil­le jokai­sel­le kävi­si huonosti.

Taas on se aika, että tei­tä ja katu­ja har­ja­taan. Mut­ta, onko har­jaa­jil­ta unoh­tu­nut, että miten työ teh­dään oikein. Pin­nat on kas­tel­ta­va ensin märäk­si, että ei aiheu­te­ta pöly­hait­taa muil­le kul­ki­joil­le ja ympä­ris­töl­le. Eikä niin, että se vesi­tank­ki on koris­tee­na jos­sain tien­pät­käl­lä ja kas­te­lu jää teke­mät­tä, tai pie­ni vesi­li­ru pai­koi­tel­len tien kes­kel­lä. Miten tämä unoh­tuu, vaik­ka sii­tä on toi­to­tet­tu joka kevät. Pölys­tä kär­si­vät niin ihmi­set kun luon­to­kin. Jär­keä tähän tou­huun kai­va­taan Iissäkin.

Jää­kiek­ko­lii­ga on mitel­ty­nä mita­li­pe­li­vai­hee­seen mie­len­kiin­toi­sis­sa mer­keis­sä. Pikku(paikkojen) poru­kat pär­jää­vät kulu­va­na kevää­nä, kun jät­ti­läi­set ovat pudon­neet pelis­tä kuin “eno venees­tä”. Kuka­pa oli­si osan­nut ounas­tel­la Sai­paa­kaan semifinaalisakkiin?

Suu­rim­man osan ajas­tam­me me ihmi­set vie­täm­me ns. taval­lis­ta arkie­lä­mää. Lap­suus, nuo­ruus, opis­ke­lut, per­hei­den perus­ta­mi­set, työ­elä­mä ja ikään­ty­mi­nen ovat yksi­löl­li­siä ja vai­kut­ta­vat kokonaisuuteen.