Kulu­neen hel­le­ke­sän myö­tä olem­me varau­tu­neet met­sä­pa­loi­hin. Onnek­si nii­tä ei aina­kaan alku­ke­säs­tä juu­ri levin­nyt. Onnis­tu­mi­sel­la on kyt­ken­tän­sä met­sien hoitoon.

Illin­saa­ren upea luon­to on pilal­le pol­jet­tu. Kaik­ki se vih­reys mikä vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten peit­ti saa­ren met­säl­li­sen maa­poh­jan on nyt vain rus­keal­le mul­lal­le pol­jet­tua pöli­se­vää humusta.

Koro­na on noin 1,5 vuo­den aika­na vai­kut­ta­nut monin tavoin yhteis­kun­nas­sam­me. Mitä se on mer­kin­nyt kou­lu­tuk­sel­le? Mitä voim­me oppia korona-ajasta?

Ajel­tiin sis­ko­ni kans­sa pyö­räl­lä maa­nan­tai­na Iin Hamina/keskusta alu­eel­la ja etsit­tiin kah­vi­paik­kaa. Ei löy­ty­nyt. Hui­lin­ki kiin­ni ja lei­rin­tä-alu­een recep­tion autio ja tyh­jä! Miten ihmees­sä kes­kel­lä kesää ei löy­dy turis­teil­le edes kah­vio­ta mistään?

Van­ha Hami­na on omaa luok­kaan­sa ole­va pie­ni maa­il­ma, jos­sa on etu­ka­tu ja taka­ka­tu. Hami­nas­ta ker­ro­taan tari­noi­ta his­to­ri­aa muis­tel­len, kuin­ka siel­lä lai­vat­kin ran­tau­tui­vat joen ran­taan. Kylä alkoi laa­je­ta kes­kus­taan päin ja rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja raken­net­tiin kylä­tei­den var­sil­le. Nelos­tie­kin kul­ki mut­ki­tel­len pik­ku­ky­lien Oja­ky­län, Ase­ma­ky­län ja Poh­jois-Iin kaut­ta koh­ti pohjoista.

Ois­pa kiva asua täl­lai­sel­la iha­nal­la kau­niil­la kyläl­lä, tätä sano­taan van­hak­si Hami­nak­si, näin turis­tit kes­ke­nään jut­te­le­vat ja valo­ku­via otta­vat talois­ta ja kau­niis­ta joki­mai­se­mas­ta, jot­ka kyläi­set pitä­vät kun­nos­sa turis­tien ihail­ta­va­na. Mut­ta jos raken­nusgryn­de­rit saa­vat tah­ton­sa läpi ja saa­vat raken­taa ne rus­keat rumat ker­ros­ta­lot Hami­nan alkuun tai lop­pu­pää­hän, niin turis­tien mie­li muren­tuu. Van­han Hami­nan idyl­li kato­aa. Toi­vo­taan ettei niin käy.

Poh­jois-Suo­mi, Itä-Suo­mi ja Kes­ki-Poh­jan­maa ovat ennen­nä­ke­mät­tö­män kai­vos­ryn­täyk­sen koh­tei­na ja koh­ta myös Oulu. Ruot­sa­lai­nen mal­mi­net­sin­täyh­tiö Arc­tic Mine­rals Explo­ra­tion Ab jät­ti lupa­ha­ke­muk­sen 3 704,29 heh­taa­rin alu­ees­ta Oulun kau­pun­gin Kii­min­ki­joen ja Iijoen vesis­tö- ja valu­ma-alueil­la. Kii­min­ki­jo­ki vesis­töi­neen kuu­luu Natu­ra 2000-alu­ee­seen. Säh­kö­au­to­buu­mi on vaka­va isku Suo­men luonnolle.

Ii päät­ti käyt­tää ulko­puo­lis­ta tahoa talou­den ter­veh­dyt­tä­mi­seen. FCG:n kon­sult­ti Laes­te­rä kump­pa­nei­neen teki perus­teel­li­sen sel­vi­tys­työn, mis­tä näkyy, että talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sel­la on kii­re ja työ­hön on käy­tä­vä välit­tö­mäs­ti, muu­ten Iitä uhkaa kriisikuntamääritelmä.

Hyvän Tuu­len Kui­va­nie­mi ‑leh­des­sä oli Yli-Olha­van tuu­li­voi­ma­hank­kees­ta Mega­tuu­len han­ke­vas­taa­val­ta höpö­pu­het­ta. Pitää oikais­ta muu­ta­ma asia täs­tä jutusta.