Kato­aa­ko seu­ra­toi­min­ta tal­koo­väen puuttuessa?

Kisa- ja tur­naus­mat­ko­ja, vaa­te- ja väli­ne­ti­lauk­sia, tili­tyk­siä, mok­ka­pa­lo­ja, arpa­jais­voit­to­jen keräi­lyä, varain­han­kin­taa, seu­ra­toi­min­nan kehit­tä­mis­tä jne.

Muun muas­sa näi­tä asioi­ta mie­ti­tään päi­vit­täin seu­ra­toi­min­nas­sa, nii­hin kulu­va aika on tuhan­sia työ­tun­te­ja, sitou­tu­mis­ta, jota ei voi edes rahal­la mita­ta. Alu­eel­lam­me toi­mii usei­ta eri seu­ro­ja, joil­la on pit­kät ja ansiok­kaat perin­teet. Vain pie­nen pie­ni osa saa seu­ral­ta palk­kaa työs­tään ja sekään lei­pä ei ole leveä. Alu­eel­lam­me voi vat har­ras­taa monen­lais­ta niin lap­set, nuo­ret kuin aikui­set­kin, mut­ta kuin­ka pit­kään? Mak­sam­me seu­ro­jen toi­min­ta­mak­su­ja taa­tak­sem­me seu­ro­jen toi­min­nan. Tal­koo­toi­min­nan vähen­tyes­sä, seu­ro­jen osal­lis­tu­mis­mak­sut ovat jo kas­va­neet mer­kit­tä­väs­ti. Nykyi­set­kään mak­sut eivät kui­ten­kaan rii­tä kat­ta­maan sitä kaik­kea, mitä seu­ra­toi­min­ta edel­lyt­tää onnis­tuak­seen. Se vaa­tii myös aktii­vis­ta tal­koo­työ­tä, varain­ke­ruu­ta, jos­ta on alka­nut tul­la katoa­va kansanperinne.

Tal­koo­työ on perin­tei­nen naa­pu­ria­vun muo­to, johon liit­tyy vah­va yhtei­söl­li­syy­den tun­ne. Tal­kois­sa aute­taan esi­mer­kik­si talon raken­ta­mi­ses­sa tai anne­taan muu­ta työ­pa­nos­ta ilman kor­vaus­ta. Tal­koo­työ hyö­dyt­tää välit­tö­mäs­ti yhtei­sön tar­koi­tuk­sen mukais­ta yleis­hyö­dyl­lis­tä toi­min­taa. Seu­ra­toi­min­nas­sa tal­koo­työ on seu­ra­toi­min­nan eli­neh­to. Se ei ole vain euro­ja, se kas­vat­taa par­hail­laan myös jouk­kue­hen­keä ja luo tätä kaut­ta myös parem­pia tuloksia.

Lii­kun­ta­kas­va­tuk­sen pro­fes­so­ri Pasi Kos­ki on tut­ki­nut seu­ro­jen toi­min­taa ja tal­koo­työn mer­ki­tys­tä seu­ro­jen toi­min­to­jen onnis­tu­mi­sen kan­nal­ta ko usean vuo­den ajan. Suo­ma­lai­nen seu­ro­jen toi­min­ta on osoit­tau­tu­nut kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa­kin edul­li­sek­si ja tehok­kaak­si tal­koo­työn ansios­ta. Mak­sut on pys­tyt­ty pitä­mään koh­tuul­li­si­na eri lajeis­sa tal­koo­työn avul­la. Tal­koo-innon hii­pu­mi­nen voi romut­taa kui­ten­kin koko seurajärjestelmän.

Kos­ki kuvai­lee suo­ma­lais­ten asen­neil­mas­ton muut­tu­neen vii­mei­sen kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na. Ennen suo­ma­lai­set toi­mi­vat kuu­liai­ses­ti yhtei­sen hyvän eteen mut­ta nyky­ään kan­sa­lai­sia moti­voi­vat toi­sen­lai­set arvot, eivät­kä ne vali­tet­ta­vas­ti lii­ty yhtei­söl­li­syy­teen. Kos­ki jakaa seu­ro­jen jäse­nis­tön kar­keas­ti nel­jään eri asen­ne­ryh­mään. Ensim­mäi­sen ryh­män edus­ta­jat iden­ti­fioi­tu­vat veron­mak­sa­jik­si ja koke­vat seu­rat kir­jas­ton kal­tai­si­na ilmai­si­na pal­ve­lu­pis­tei­nä. Toi­set taas näke­vät itsen­sä mak­sa­vi­na asiak­kai­na ja ovat aina val­mii­ta vaih­ta­maan “parem­paan”, toi­seen seu­raan. Kol­man­nes­sa ryh­mäs­sä seu­ra näh­dään tuot­ta­va­na sijoi­tuk­se­na, johon inves­toi­mi­nen tuot­taa pit­kän täh­täi­men voit­to­ja. Vii­mei­nen ryh­mä koos­tuu jäse­nis­tä, jot­ka pitä­vät urhei­luseu­raa pys­tys­sä. He ovat tal­koi­siin aktii­vi­ses­ti osal­lis­tu­via, me-hen­ki­siä ihmi­siä, joi­den sil­mis­sä seu­ra on yhteisö.

Seu­ro­jen sisäl­lä teh­dään kui­ten­kin edel­leen erin­omais­ta tal­koo­työ­tä. Iso kii­tos eri­tyi­ses­ti teil­le val­men­ta­jat, apu­val­men­ta­jat, jouk­ku­een­joh­ta­jat, rahas­ton­hoi­ta­jat jne. jot­ka päi­vit­täin pyö­ri­tät­te alu­eem­me seu­ra­toi­min­taa. Ilman tei­tä ja panos­tan­ne har­ras­ta­mi­nen alu­eel­lam­me jäi­si. Pyy­dän tei­tä seu­ro­jen toi­min­taan osal­lis­tu­via miet­ti­mään har­ras­tus­ten­ne ja las­ten­ne har­ras­tus­ten mer­ki­tys­tä ja sitä kaut­ta omaa aktii­vi­suut­tan­ne seu­ran tal­koo­työ­hön. Voi­sit­te­ko teh­dä jota­kin toisin?

Tal­koo­lai­nen