Ihmi­sel­le voi yllät­täen ilmaan­tua raju­ja arkea koet­te­le­via haas­tei­ta; työt­tö­myyt­tä, talou­del­li­nen romah­dus, van­hem­muu­den ongel­mia, per­he- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, yksi­näi­syyt­tä tai asunn­ot­to­muut­ta. Täl­lai­sia asioi­ta ei kukaan elä­mään­sä toi­vo tai suun­nit­te­le. Sosi­aa­li­työn ja sosi­aa­lioh­jauk­sen kei­noin rat­ko­taan näi­den ongel­mien seurauksia.

Mää­rä­tie­tois­ta toi­min­taa las­ten, nuor­ten ja per­hei­den hyvin­voin­nin puo­les­ta tar­vi­taan hyvin­voin­tia­lu­eel­la. Kai­kes­sa pää­tök­sen­teos­sa on otet­ta­va huo­mioon lap­set, nuo­ret ja perheet.

Ihmet­te­lin aina, kuin­ka sivis­ty­nyt ja sen­ai­kai­sen maa­il­man tek­ni­ses­ti kehit­ty­nein kan­sa läh­ti kan­nat­ta­maan Hit­le­rin hal­lin­toa niin innok­kaas­ti? Eikö sak­sa­lais­ten enem­mis­töl­lä ollut käsi­tys­tä mihin tämä kan­na­tus lopul­ta voi­si joh­taa? Nykyi­sin en ihmet­te­le enää lain­kaan, mik­si sak­sa­lai­set hur­ra­si­vat Hit­le­rin hal­lin­nol­le: nyt näen sen kai­ken tapah­tu­van uudel­leen ympärilläni.

Poh­jois-Poh­jan­maa on laa­ja-alue, joten pal­ve­lui­den tas­a­puo­li­nen tar­joa­mi­nen tulee ole­maan uuden val­tuus­ton tär­kein haas­te. Mie­les­tä­ni mm. nämä nel­jä asi­aa on olta­va kun­nos­sa ja pää­tet­tä­vä oikein nii­den hoi­dos­ta. Minul­la oli ras­kas vuo­den lop­pu. Vel­je­ni kuo­li ja äiti­ni jou­tui tapa­tur­maan ja sai­raa­laan, joten tun­te­muk­se­ni, mitä haluan tule­vai­suu­den ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­dol­ta, ovat hyvin tuoreita.