Nimi­mer­kil­le Nyt on muu­tos­ten aika. Vaik­ka en pidä täs­tä kun­nan eri osien väli­ses­tä kinas­te­lus­ta, en voi olla tuo­mat­ta säh­kö­asi­aan omaa näkö­kul­maa­ni. Olet­ko miet­ti­nyt, mis­tä säh­kö sin­ne Yli-Olha­vaan tulee? Aika suu­rel­ta osin var­maan Iijoen voi­ma­lai­tok­sis­ta, joi­den hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta olem­me saa­neet jo pit­kään “naut­tia”.

Se on hen­ki kat­kol­la, kun ylit­tää tai alit­taa Hau­ki­pu­taan­tien Nie­me­län­tör­mäl­lä. Por­taat ali­kul­kuun on tör­keän huo­nos­ti hoi­det­tu, vie­lä jäi­set auraus­pal­teet var­sin­kin por­tai­den ala­pääs­sä. Sai­raa­la­reis­su lin­ja-autol­la päät­tyi ilma­len­toon por­tais­sa ja sel­kä edel­lä kevyen­lii­ken­teen väy­läl­le. Onnek­si käve­le­mäl­lä pää­sin pois. Jos kun­nos­sa­pi­to sääs­tää yhden­kään lonk­ka­leik­kauk­sen, niin kevyes­ti sil­lä sum­mal­la tal­vi­kun­nos­sa­pi­don hoi­taa. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, mitä voi sat­tua auto­jen seas­sa juok­se­vil­le tien­ylit­tä­jil­le, por­taat ovat myös hei­tä varten.

Ei mee sil­ta­hom­mat näil­lä kai­roil­la put­keen tai niin kuin Röm­söös­sä. Jak­ku­ky­län riip­pusil­lan vei vink­ka ja Oulun Put­taan sil­lan penkka.

Kii­tos Iin kun­nal­le avoi­mes­ta var­hais­kas­va­tuk­ses­ta. Monel­le lap­sel­le tuo muka­vaa vaih­te­lua arkeen ja mah­dol­li­suu­den kehit­tää omia tai­to­jaan eri taval­la. Iso kii­tos var­hais­kas­va­tuk­sen työn­te­ki­jöil­le, jot­ka teke­vät las­ten ker­ho­ko­ke­muk­sis­ta niin mah­ta­via. Olet­te saa­neet pie­neen aikaan mah­du­tet­tua kaik­kea muka­vaa lap­sil­le ja aina ilol­la ker­rot­te las­ten ker­ho­päi­väs­tä jokai­sel­le van­hem­mal­le. Teis­tä välit­tyy ammat­ti­tai­toi­suus ja se, että pidät­te työs­tän­ne, kii­tos! Toi­vot­ta­vas­ti avoin var­hais­kas­va­tus säi­lyy jat­kos­sa­kin ja mah­dol­li­sim­man moni halu­kas pää­si­si sii­hen osallistumaan.

Ikään­ty­vien ihmis­ten yksi­näi­syys lisään­tyy koval­la vauh­dil­la. Yhä useam­pi van­hus on pitem­pään koto­na ja lai­tos­hoi­toon pää­sy on mah­dol­lis­ta vas­ta kun ter­vey­den­ti­la on todel­la huo­no. Koti­hoi­ta­jat työs­ken­te­le­vät ääri­ra­joil­la ja heil­lä ei ole aikaa muu­hun kuin suo­rit­taa vält­tä­mät­tö­mät hoi­to­toi­men­pi­teet. Työ­vuo­ron aika­na on hoi­det­ta­va mää­rä­tyt koh­teet ja niis­tä ei voi tinkiä.

Ihmi­sel­le kiusal­lis­ten jät­tei­den kier­rä­tys on 2020-luvul­la ongel­ma. Jäte­ve­den lai­tok­set tehos­tu­vat. Mut­ta mitä puh­taam­pa­na saam­me veden vesis­töi­hin, sitä enem­män meil­le jää ravin­ne­pi­tois­ta kiin­te­ää jätet­tä, liet­tee­nä tai osin kom­pos­toi­tu­na. Se voi sisäl­tää ihmi­sel­le kiusal­li­sia ainek­sia, niin myr­kyl­li­si­nä alkuai­nei­na kuin kiusal­li­si­na bak­tee­rei­na. Jäte­liet­teen levi­tys ruo­an tuo­tan­non pel­loil­le ei ole enää ratkaisu.