Ii

Vapaa­eh­toi­nen pelas­tus­pal­ve­lu polii­sin apu­na tut­kin­nal­li­ses­sa etsin­näs­sä Iissä

Vii­me tors­tai­na Vapaa­eh­toi­nen pelas­tus­pal­ve­lu sai Oulun polii­sil­ta pyyn­nön osal­lis­tua lop­pu­vii­kon aika­na tut­kin­nal­li­seen etsin­tään, joka jär­jes­tet­täi­siin Iis­sä. Etsit­tä­vä­nä oli mies, jos­ta vii­mei­nen havain­to on mar­ras­kuul­ta. Tut­kin­nal­li­nen etsin­tä tar­koit­taa, että etsit­tä­vää ei toden­nä­köi­sim­min enää löy­de­tä elos­sa. Etsi­jöik­si täl­lai­siin etsin­töi­hin ote­taan vain Vape­pan kou­lut­ta­mia etsijöitä. 

Lue lisää

Tuu­li­voi­maa raken­net­tiin pal­jon lisää

Suo­meen val­mis­tui uusia tuu­li­voi­ma­loi­ta vuo­den 2024 aika­na yhteen­sä 235 kap­pa­let­ta ja 1 414 megawat­tia, mikä tekee vuo­des­ta his­to­riam­me toi­sek­si vilk­kaim­man tuu­li­voi­ma­vuo­den. Tuu­li­voi­man koko­nais­ka­pa­si­teet­ti kas­voi Suo­mes­sa vuo­den aika­na perä­ti 20 prosenttia. 

Lue lisää

Yksi van­git­tu Iin ampumisista

Oulun kärä­jä­oi­keus on van­gin­nut 29-vuo­­ti­aan oulu­lai­sen mie­hen toden­nä­köi­sin syin epäil­ty­nä kah­des­ta tapon yri­tyk­ses­tä sekä ampu­ma-ase­ri­kok­ses­ta. Van­git­se­mi­nen liit­tyy ampu­mi­siin Iin Olhavassa…


Ran­ta­poh­jan vuo­si 2024

Vuo­den vaih­tues­sa uuteen on aika muis­tel­la men­neen vuo­den tapah­tu­mia Ran­ta­poh­jan alu­eel­la. Täl­lä ker­taa vuo­ros­sa on Ii ja Kuivaniemi.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Uimaan vai hiihtämään?

Ran­ta­poh­jas­ta 13.7.1978: Isä jou­tui töi­den takia ole­maan pois kotoa useam­pia kuu­kausia. Sit­ten koit­ti se päi­vä, että isä tuli­kin kotiin. Poi­ka ei tun­te­nut isään­sä, vaan tuu­ma­si äidil­leen: “Aikoo­ko tuo ukko jää­hä meil­le yök­si?” A.V.Olhava

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Tör­keä ryös­tön yri­tys ja kak­si tapon yri­tys­tä työll­lis­ti­vät polii­sia vuo­den aluk­si Ran­ta­poh­jan alueella

Oulun polii­sil­le tuli kes­ki­viik­ko­na 1.1. kel­lo 03.17 aikaan teh­tä­vä, jos­sa ilmoit­ta­jan mukaan Iis­sä ammut­tua nais­ta kul­je­taan autol­la pois tapah­tu­ma­pai­kal­ta. Teh­tä­väl­le läh­ti usei­ta polii­si­par­tioi­ta Oulus­ta. Louk­kaan­tu­nut nai­nen tavat­tiin ja hänet kul­je­tet­tiin ensi­hoi­don toi­mes­ta saa­maan hoi­toa vammoihinsa.


Iin kun­ta menet­täi­si yli mil­joo­na euroa kiin­teis­tö­ve­ro­ja vuo­des­sa, Oulu puo­les­taan hyö­tyi­si rei­lus­ti– Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män uudis­tus­ra­port­ti sai tuu­li­voi­ma­kun­nat pöyristymään

Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män uudis­tuk­sen val­mis­te­lun tuek­si nime­tyt sel­vi­tys­hen­ki­löt Arto Sulo­nen ja Eero Laes­te­rä ovat luo­vut­ta­neet raport­tin­sa kun­ta- ja alue­mi­nis­te­ri Anna-Kai­sa Iko­sel­le. Raport­ti sisäl­tää sel­vi­tys­hen­ki­löi­den mal­lin uudek­si kun­tien perus­pal­ve­lu­jen valtionosuusjärjestelmäksi. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Muis­to­ja Iis­tä: Lap­suu­te­ni Poh­jois-Iis­sä 1950-luvul­la Iijoen lieppeillä

Sydä­mel­li­set onnit­te­lut sinä 650-vuo­tias syn­ty­mä­pi­tä­jä­ni Ii! Olet saa­vut­ta­nut kun­niak­kaan iän. Muis­taak­se­ni jou­lu­puk­ki ker­toi ikän­sä ole­van sato­ja vuo­sia. Mer­kit­tä­viä ikä­pyl­väi­tä ja arvos­tet­ta­via saa­vu­tuk­sia molem­mil­la. Jou­lu­puk­ki on tun­net­tu kaut­ta maa­il­man, mut­ta Ii ei niin­kään. Ker­ron mie­lel­lä­ni tur­val­li­ses­ta ja onnel­li­ses­ta lap­suu­des­ta­ni Poh­jois-Iis­sä, Pekan­rä­men “ran­nal­la” ja Iijoen törmillä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


650-vuo­ti­aan Iin historiaa

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le. Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suomenpystykorva

Suo­men­pys­ty­kor­va nimet­tiin vuon­na 1979 Suo­men kan­sal­lis­koi­rak­si. Sen eri­koi­suu­te­na ja vah­vuu­te­na on, että se on jalos­tet­tu luon­non­kan­nas­ta ilman ris­tey­tyk­siä mui­den rotu­jen kans­sa. Suo­men­pys­ty­kor­vaa pide­tään van­him­pa­na koi­ra­ro­tu­na Suo­mes­sa, ja se kuu­luu van­him­piin alku­koi­riin maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus