Tuu­li­voi­man poten­ti­aa­lin hyö­dyn­tä­mi­nen vaa­tii toi­mi­joil­ta yhteistyötä

Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaosaamisen kehittäminen -hankkeen loppuwebinaari on katsottavissa YouTubessa. Kuvassa hankkeen päätoteuttaja Käännekohta t&k Oy:n toimitusjohtaja Antti Majava. Kuvakaappaus webinaarista.Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaosaamisen kehittäminen -hankkeen loppuwebinaari on katsottavissa YouTubessa. Kuvassa hankkeen päätoteuttaja Käännekohta t&k Oy:n toimitusjohtaja Antti Majava. Kuvakaappaus webinaarista.

Poh­jois-Poh­jan­maan tuu­li­voi­mao­saa­mi­sen kehit­tä­mi­nen ‑hank­keen lop­puse­mi­naa­ri käy­tiin ver­kos­sa vii­me per­jan­tai­na. Poh­jois-poh­jan­maan lii­ton tilaa­man sel­vi­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na oli tun­nis­taa parem­min maa­kun­taan täl­lä het­kel­lä koh­dis­tu­van tuu­li­voi­ma­buu­min tar­joa­mat alue­ta­lous- ja työl­li­syys­po­ten­ti­aa­lit sekä löy­tää kei­no­ja tuu­li­voi­ma­sek­to­ria ja maa­kun­taa hyö­dyt­tä­vän osaa­mi­sen kehittämiseksi.

Ensim­mäi­sen var­si­nai­sen puheen­vuo­ron webi­naa­ris­sa käyt­ti Ant­ti Maja­va, joka on hank­keen pää­to­teut­ta­ja Kään­ne­koh­ta t&k Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja. Maja­van mukaan sel­vi­tyk­ses­sä on pyrit­ty tar­kas­te­le­maan maa­kun­nan tuu­li­voi­ma­lii­ke­toi­min­taa ja sen tulok­sia laa­jas­ta kul­mas­ta, samoin kuin tuu­li­voi­man tulok­sia talou­den ja työl­li­syy­den kan­nal­ta. Kes­kiös­sä on ollut sel­vit­tää, mil­lai­sil­la muu­tok­sil­la tuu­li­voi­ma­lii­ke­toi­min­nan tulok­sis­ta suu­rem­pi osa jäi­si Pohjois-Pohjanmaalle.

Täl­lä het­kel­lä maa­kun­nas­sa hyö­dyn­ne­tään vain pie­ni osa tuu­li­voi­man poten­ti­aa­lis­ta. Han­ket­ta muka­na toteut­ta­mas­sa olleen Spring Advi­sor Oy:n asian­tun­ti­ja Oona Aal­to­nen ker­toi, että täl­lä het­kel­lä tuu­li­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen toteu­te­taan pää­asias­sa kan­sain­vä­li­sin voi­min, joten raken­nus­vai­heen työl­lis­tä­vät vai­ku­tuk­set jää­vät maa­kun­nas­sa pie­nek­si. Täl­lä het­kel­lä Poh­jois-Poh­jan­maal­le jää vain noin 20 pro­sen­tin osuus tuu­li­voi­man kokonaisinvestoinneista.

Myös Spring Advi­so­ril­la työs­ken­te­le­vä Mik­ko Lai­ti­nen tote­si, että alu­eel­lis­ten vai­ku­tus­ten nos­ta­mi­seen vaa­di­taan yhteis­työ­tä raken­nut­ta­jien, kun­tien, yri­tys­ten ja tek­no­lo­gia­toi­mi­joi­den välillä.

– Olen­nais­ta kehi­tyk­sel­le on yhteis­työ esi­mer­kik­si osaa­mis­kes­kuk­sen tai vas­taa­van toi­min­nan muo­dos­sa. Oli­si hyvä olla ole­mas­sa pis­te, jos­sa tie­de­tään mitä tuu­li­voi­ma­sek­to­ril­la ja uusiu­tu­vas­sa ener­gias­sa tapah­tuu, ja pys­tyt­täi­siin yhdis­tä­mään eri toi­mi­joi­ta sitä kaut­ta, Lai­ti­nen sanoi.

Ant­ti Maja­van mukaan tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen ei ole tähän men­nes­sä tuot­ta­nut hank­kees­sa tut­ki­tuis­sa esi­merk­ki­kun­nis­sa mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia, jot­ka näkyi­si­vät verot­ta­jan tilas­tois­sa. Ii oli esi­merk­ki­kun­tien jou­kos­sa. Maja­va kui­ten­kin muis­tut­taa, että tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen vai­ku­tuk­set ovat usein kumulatiivisia.

– Raken­ta­mi­sen aikai­ses­ta inves­toin­nis­ta 1–5 pro­sent­tia voi­si jää­dä kun­taan. Raken­nus­vai­heen jäl­keen ale­taan saa­maan pal­jon kor­keam­pia vaikutuksia.

Tuu­li­voi­man elin­kaa­ren­ai­kai­sia tulo­ja ker­tyy muun muas­sa kiin­teis­tö­ve­ron, maan­vuo­kra­tuo­ton ja säh­kön tuo­tan­nos­ta saa­ta­vien tulo­jen muodossa.

Tuu­li­voi­man talous­vai­ku­tuk­set ovat elin­tär­kei­tä tuu­li­voi­man sosi­aa­li­sel­le hyväk­syt­tä­vyy­del­le, ja sik­si Maja­van mukaan tie­don saa­mi­seen tuu­li­voi­ma­teol­li­suu­des­ta oli­si hyvä panos­taa. Hänes­tä kun­tien oli­si kan­nat­ta­vaa koo­ta omat ener­gia­siir­ty­mä­suun­ni­tel­mat, jois­ta löy­tyi­si koot­tu­na kun­nan omat ener­gia­po­ten­ti­aa­lit, ener­gia­hank­kei­den talous- ja työl­li­syys­vai­ku­tuk­set sekä hai­tat ja hyö­dyt muil­le elinkeinoille.

Tilai­suu­des­sa omat puheen­vuo­ron­sa piti­vät ja ylei­söl­tä tul­lei­siin kysy­myk­siin vas­ta­si­vat myös Kär­sä­mäen kun­nan­joh­ta­ja Esa Jus­si­la, Pyhä­joen kun­nan­joh­ta­ja Mat­ti Soro­nen, Oulun yli­opis­ton pro­fes­so­ri Mar­ko Hut­tu­la, kun­tayh­ty­mä­joh­ta­ja-reh­to­ri Jar­mo Palo­nie­mi OSAO:lta sekä Raa­hen sata­man toi­mi­tus­joh­ta­ja Pau­li Sar­po­la.

Suu­ri osa ylei­sö­ky­sy­myk­sis­tä tart­tui osaa­mis­kes­kit­ty­mään, jol­lais­ta maa­kun­taan esi­tet­tiin perus­tet­ta­vak­si. Kes­kei­nen kysy­mys oli, riit­tää­kö alu­eel­la osaa­jia kysei­sen kes­kuk­sen toimitaan.

Kes­kus­te­li­jat oli­vat yhtä kiel­tä sii­tä, että maa­kun­nas­ta on saa­ta­va riit­tä­vän veto­voi­mai­nen, jot­ta tar­vit­ta­via osaa­jia saa­daan muut­ta­maan alueelle.

–Mei­dän pitäi­si aina­kin pyr­kiä raken­taan maa­il­mal­le näky­vä osaa­mis­kes­kit­ty­mä, joka oli­si tar­peek­si veto­voi­mai­nen, Mar­ko Hut­tu­la totesi.

Jar­mo Palo­nie­mi muis­tut­ti, että tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­ses­sa­kin tar­vit­ta­van maa­ra­ken­nus- ja met­sä­työ­alan osaa­mi­nen on aina­kin Poh­jois-Poh­jan­maal­la vah­vaa. Kun­nan­joh­ta­ja Mat­ti Soro­nen oli samaa mieltä.

– Kun meil­lä on teh­ty tuu­li­voi­ma­puis­to­jen maan­ra­ken­nus­töi­tä, niin sii­nä ovat olleen maa­kun­nan ja jopa oman kun­nan yrit­tä­jät muka­na. Koti­mai­suusas­te näis­sä vai­heis­sa on ollut lähes sataprosenttinen.

Kes­kus­te­li­jat kui­ten­kin tie­dos­ti­vat, että kai­kil­la pk-yri­tyk­sil­lä ei ole tuu­li­voi­ma­hank­kei­den kal­tai­siin hank­kei­siin yksi­nään rah­kei­ta. Sik­si­kin osaa­mis­kes­kus- ja yhteen­liit­ty­mä­toi­min­ta oli­si maa­kun­nan tuu­li­voi­mas­ta saa­ta­vien alue­vai­ku­tus­ten kas­vat­ta­mi­sek­si tärkeää.

Myös tuu­li­voi­man ja vih­reän siir­ty­män sosi­aa­li­nen hyväk­syt­tä­vyys herät­ti kes­kus­te­lua. Pro­fes­so­ri Mar­ko Hut­tu­la tote­si, että Poh­jois-Poh­jan­maa ei ole vält­tä­mät­tä kaik­kein muu­tos­po­si­tii­vi­sin maakunta.

– Alan toi­mi­joi­den pitäi­si pys­tyä kään­tä­mään siir­ty­mä asuk­kai­den hyvin­voin­nin kas­vat­ta­mi­sek­si. Epä­koh­tiin kaa­voi­tuk­seen ja vero­tuk­seen liit­tyen on tär­keä pys­tyä vai­kut­ta­maan. Ennen kaik­kea koko­nai­suu­den tulo­jen kas­vat­ta­mi­nen – on se sit­ten kun­nan tai maa­kun­nan tai Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa – on minus­ta tär­ke­ää. Ei myy­dä vain raa­ka-ainet­ta, vaan tuo­te­tus­ta ener­gias­ta jalos­tet­tu­ja tuot­tei­ta, Hut­tu­la tiivisti.

Yhtä miel­tä oli kun­nan­joh­ta­ja Mat­ti Soronen.

– Emme voi olla säh­kön­tuo­tan­non siir­to­maa-alue, jos­ta vie­dään bulk­ki­na säh­köä ulos. On tär­keä aloit­taa kes­kus­te­lu sii­tä, mihin tavoit­teet ase­te­taan, kun olem­me vas­ta näi­den tuu­li­voi­main­ves­toin­tien kaut­ta tulos­sa omavaraiseksi.

Poh­jois-Poh­jan­maan tuu­li­voi­mao­saa­mi­sen kehit­tä­mi­nen ‑hank­keen lop­pu­ra­port­ti on koko­nai­suu­des­saan ladat­ta­vis­sa Poh­jois-Poh­jan­maan lii­ton koti­si­vuil­la. Myös lop­puwe­bi­naa­ri on kat­sot­ta­vis­sa tallenteena.