Tuu­le­tus­ta kan­sal­lis­pu­vuil­le museon mai­se­mis­sa

Kansallispuvut pääsivät Iissä kaappien perukoilta ulkoilmaan kansallispukupiknikin parissa. Tapahtumaan osallistui toistakymmentä henkeä, joukossa myös lapsia. Moni osallistujista harmitteli tapahtuman vähäistä tiedotusta, minkä vuoksi piknik saattoi jäädä ihmisiltä huomaamatta. Kuva Aila Paaso

Koko maan laa­juis­ta kan­sal­lis­pu­ku­jen tuu­le­tus­päi­vää eli kan­sal­lis­pu­ku­pik­ni­kiä vie­tet­tiin Iis­sä sun­nun­tai­na Museo­kah­vi­la Hui­lin­gin piha­pii­ris­sä, kos­ka puvun viral­li­sek­si kat­sot­tu syn­ty­mä­päi­vä 5.8. osui tänä vuon­na maa­nan­tail­le.

Kan­sal­lis­pu­ku­jen tuu­le­tus­pik­nik sai alkun­sa Imat­ral­la vuon­na 2010, ja sen jäl­keen tapah­tu­ma on laa­jen­tu­nut lukui­sil­le paik­ka­kun­nil­le ympä­ri maan.

Tapah­tu­man tar­koi­tuk­se­na on saa­da kan­sal­lis­pu­ku­ja omis­ta­vat ihmi­set pukeu­tu­maan kan­sal­lis- tai kan­san­pu­kuun tai mui­nais­pu­kuun ja tuo­maan sen esil­le yhtei­seen vapaa­muo­toi­seen tapaa­mi­seen. Mikä­li koko puku ei ole käy­tet­tä­vis­sä, voi pukeu­tua myös pelk­kään puvun osaan, kuten vaik­ka­pa hui­viin tai esi­lii­naan. Puku­jen tuu­le­tus­ta­pah­tu­mal­la halu­taan myös levit­tää tie­toa kan­sal­lis­pu­vun käy­tös­tä juh­la-asu­na, sil­lä sel­lai­sek­si se käy lähes kai­kis­sa juh­la­ti­lai­suuk­sis­sa hau­ta­jai­sia lukuun otta­mat­ta.

Kan­sal­lis­pu­vun syn­ty­mä­päi­väk­si kat­sot­tu elo­kuun vii­des perus­tuu kysei­se­nä päi­vä­nä vuon­na 1885 tapah­tu­nee­seen kei­sa­ri Alek­san­te­ri III:n ja kei­sa­rin­na Maria Feo­do­rov­nan vie­rai­luun Lap­peen­ran­nas­sa. Vie­rai­lun yhtey­des­sä tapah­tui suo­ma­lais­ten kan­sal­lis­pu­ku­jen ensim­mäi­nen suu­ri­mit­tai­nen jul­ki­nen esiin­ty­mi­nen.

Kan­sal­lis­pu­ku­ja “vau­vas­ta vaa­riin”

Poh­joi­sii­läi­set naa­pu­ruk­set Suo­ma Tii­ro ja Aura Tii­ro sai­vat kipi­nän kan­sal­lis­pu­ku­jen val­mis­tuk­seen 1980 -luvun alus­sa Poh­jois-Iin kou­lul­la jär­jes­te­tyl­lä kan­sa­lais­opis­ton kurs­sil­la.

Ensim­mäi­sen puvun val­mis­tut­tua roi­hah­ti kipi­nä ilmi­tu­leen, ja sen jäl­keen Aura Tii­ro teki puvut kai­kil­le tyt­tä­ril­leen. Suo­ma Tii­ro puo­les­taan innos­tui jat­ka­maan puku­kan­kai­den kudon­taa koto­naan, ja nii­tä hänen kan­gas­puis­taan yhä syn­tyy. Täl­lä­kin het­kel­lä on työn alla uuden esi­lii­na­kan­kaan kudon­ta oman tyt­tä­ren pukuun.

Puvuik­si Suo­man kuto­mia kan­kai­ta on hänen apu­naan ollut ompe­le­mas­sa sisa­ren­ty­tär Anja Lei­no­nen. Niin­pä Perä-Poh­jo­lan ja Rova­nie­men kan­sal­lis­pu­ku­ja on syn­ty­nyt niin nais­ten kuin mies­ten­kin mal­leis­sa ja monen kokoi­si­na niin, että sekä Suo­man lap­sil­le että näi­den puo­li­soil­le ja lap­sen­lap­sil­le­kin on juh­la­ti­lai­suuk­siin löy­ty­nyt lähes aina sopi­va kan­sal­lis­pu­ku.

– Jo nuo­re­na haa­vei­lin Perä-Poh­jo­lan kan­sal­lis­pu­vus­ta, ja lopul­ta haa­ve toteu­tui, monin ker­roin­kin jopa, kun puku­ja on sit­tem­min tul­lut teh­tyä myös jäl­ki­kas­vul­le, Suo­ma Tii­ro myhäi­lee.

Sekä Aura että Suo­ma toi­voi­si­vat kan­sal­lis­pu­ku­ja myös käy­tet­tä­vän juh­lis­sa ylei­sem­min, ettei­vät ne unoh­tui­si kaap­pien peru­koil­le.

– Kan­sal­lis­pu­ku on mitä upein juh­la-asu, joka sopii hyvin käy­tet­tä­väk­si ympä­ri vuo­den esi­mer­kik­si häis­sä, ris­tiäi­sis­sä, rip­pi­juh­lis­sa ja syn­ty­mä­päi­vil­lä, tai­ta­jat mai­nit­se­vat huo­maut­taen myös, että kan­sal­lis­pu­ku käy mitä par­hai­ten juh­la-asuk­si jopa Tasa­val­lan Pre­si­den­tin itse­näi­syys­päi­vän juh­liin.

Suo­ma Tii­ro (kes­kel­lä) on val­mis­ta­nut vuo­sien saa­tos­sa lukui­sia puku­ja, mui­den muas­sa sekä kuvas­sa yllään ole­van Perä-Poh­jo­lan puvun että puus­sa roik­ku­vat lap­sen asun ja mie­hen Rova­nie­men puvun. Oili Kale­val­la on yllään itse teke­män­sä Rova­nie­men puku ja Sei­ja Vei­jo­lal­la äitin­sä Aura Tii­ron val­mis­ta­ma Perä-Poh­jo­lan asu. Itsel­leen Aura Tii­ro val­mis­ti puo­les­taan Kau­ko­lan puvun, jon­ka sit­tem­min antoi Anne­li-tyt­tä­rel­leen. Kuva: Rit­va Piri