Puunkorjuuta koskevat uudet säädökset hakkuiden toteuttamisesta lintujen pesintäaikana ovat astuneet voimaan kesäkuun alussa tänä vuonna. Korjuun rajoituksilla pyritään turvaamaan luonnonvaraisten lintujen pesintää, ja Rantapohjan alueella pesintäajaksi on metsälain mukaan katsottu 15.4. ja 15.7. välinen aika.
Pesintäalueiksi on määritelty rehevät lehtipuuvaltaiset metsät, korvet ja rantametsät. Lisäksi kaikissa hakkuissa on jätettävä kolopuut, pystylahopuut ja edellisen puusukupolven isot haavat korjaamatta. Tarvittaessa puuta saa rajoitusalueiden läpi kuljettaa, mutta uuden ajouran saa avata vain, mikäli se on aivan välttämätöntä, eikä ajouran teko saa vahingoittaa lintujen pesiä tai häiritä pesintää.
Metsäkeskus valvoo säädösten noudattamista, ja ilmoittaa maanomistajalle tai tämän edustajalle, jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu lintujen pesintäalueelle. Ilmoitus tulee myös pesintäajan ulkopuolella, koska metsänkäyttöilmoituksen mukainen aika toimien toteuttamiselle yltää aina seuraavan pesintäkauden yli.
Vastuu pesinnän huomioimisesta on aina hakkuun toteuttajalla, ja maanomistajan tai hakkuun toteuttajan on arvioitava hakkuualueen todellinen tilanne tapauskohtaisesti ja kaikissa metsissä, vaikka Metsäkeskuksen ilmoitusta ei tulisikaan. Arvioinnissa huomioitavia seikkoja ovat etenkin kasvupaikka, puuston ikä, hoitotyön ajankohta suhteessa lintujen pesintään sekä luonnonsuojelun tietojärjestelmiin tallennetut tiedot. Jos arvion tuloksena on, että käsiteltävä alue ei kuulu kiellon piiriin, on tieto kirjattava hakkuusuunnitelmaan tai vastaavaan asiakirjaan.
Metsäkeskus valvoo lintujen pesintäaikana toteutettavia hakkuita osana metsälain valvontaa. Yksittäisen pesän tai linnun vahingoittumista tai häirintää ei kuitenkaan katsota metsälain rikkomiseksi, mikäli lain säädöksiä lintujen pesinnän suhteen on noudatettu.
Uudet rajoitukset ovat aiiheuttaneet lisätyötä metsänhoitoyhdistyksille. Haukiputaan alueesta Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksessä vastaava metsäasiantuntija Mikko Harju kertoo, että Metsäkeskuksesta on tullut muutamia ilmoituksia mahdollisista pesintäkohteista. Useimmat niistä ovat kuitenkin koskeneet talvikorjuuseen meneviä hakkuita, ja kesäajan korjuuseen tarkoitettujen kohteiden toimenpiteet on siirretty toteutettaviksi pesintäajan ulkopuolella.
Maanomistaajat ovat Harjun mukaan suhtautuneet asiaan ymmärtäväisesti, eikä muutaman kuukauden viivästys ole heitä haitannut.
– Metsäkoneurakoitsijoille rajoituksista on ollut enemmänkin haittaa, ja ne ovat pidentäneet monen urakoitsijan kesätaukoa töistä. Tämä koskee erityisesti energiapuuta urakoivia yrittäjiä.
Harjun mukaan myös metsänhoitoyhdistyksissä on jokainen kesähakkuuseen tarkoitettu leimikko nyt käytävä aiempaakin tarkemmin läpi ja varmistettava, ettei pesintäajan säädöksiä rikota.
Myös Iin metsänhoitoyhdistykselle on Metsäkeskuksen ilmoituksia tullut, onhan alueella Haukiputaan tapaan jonkin verran sekä rantametsiä että jokivarsien lehtipuuvaltaisia metsiä. Metsäasiantuntija Henri Turtinen toteaa rehevien lehtipuuvaltaisten metsien kuitenkin sijaitsevan enimmäkseen niin märillä mailla, että niiden hakkuut on joka tapauksessa ajoitettava talvikauteen.
– Useamman kuvion hakkuualueella saattaa kyllä käydä niin, että siellä joudutaan käymään kahteen kertaan, jos osa kuvioista soveltuu kesäkorjuuseen, mutta jollain kuviolla on rajoitusten mukaisia pesintäkohteita, joiden korjuu joudutaan siirtämään myöhemmäksi.
Metsäasiantuntijoiden mukaan vasta ensi vuosi näyttää tarkemmin, mikä pesintäajan rajoitusten vaikutus hakkuiden suorittamiseen tulee olemaan, koska säädökset tulivat tänä vuonna voimaan vasta kesäkuun alussa, mutta jatkossa jo huhtikuun puolivälistä lähtien. Tuolloin näin pohjoisessa ovat usein vielä käynnissä viimeiset talviajan hakkuut.
Metsäkeskuksen elokuun lopulla julkaisemien tietojen mukaan metsäammattilaiset ja metsänomistajat ovat noudattaneet rajoituksia hyvin. Vain muutamia yksittäisiä rikkomuksia on Metsäkeskukseen ilmoitettu, vaikka lakimuutos tuli voimaan varsin nopealla aikataululla.
INFO:
Reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ovat yli puolen hehtaarin laajuiset lehdot, lehtomaiset kankaat ja tuoreet kankaat sekä rehevyydeltään vastaavat turvemaat. Lehtipuiden osuus on yli puolet puuston runkopuun kokonaistilavuudesta.
Korpia ovat yli puolen hehtaarin kokoiset puustoiset suot, joissa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm, ja pääpuulajina on kuusi tai koivu. Korpia ovat vastaavat alueet myös ojitettuina.
Rantametsä on vesistön varren puustoinen suojakaista, jonka leveys on kymmenen metriä. Vesistöiksi lasketaan sekä luonnolliset vesialueet, kuten järvet, joet ja purot, että keinotekoiset kanavat tai tekojärvet.



