Lin­tu­jen pesin­tä­ajan hak­kuu­ra­joi­tuk­set ensim­mäis­tä kesää voimassa

Puun­kor­juu­ta kos­ke­vat uudet sää­dök­set hak­kui­den toteut­ta­mi­ses­ta lin­tu­jen pesin­tä­ai­ka­na ovat astu­neet voi­maan kesä­kuun alus­sa tänä vuon­na. Kor­juun rajoi­tuk­sil­la pyri­tään tur­vaa­maan luon­non­va­rais­ten lin­tu­jen pesin­tää, ja Ran­ta­poh­jan alu­eel­la pesin­tä­ajak­si on met­sä­lain mukaan kat­sot­tu 15.4. ja 15.7. väli­nen aika.

Pesin­tä­alueik­si on mää­ri­tel­ty rehe­vät leh­ti­puu­val­tai­set met­sät, kor­vet ja ran­ta­met­sät. Lisäk­si kai­kis­sa hak­kuis­sa on jätet­tä­vä kolo­puut, pys­ty­la­ho­puut ja edel­li­sen puusu­ku­pol­ven isot haa­vat kor­jaa­mat­ta. Tar­vit­taes­sa puu­ta saa rajoi­tusa­luei­den läpi kul­jet­taa, mut­ta uuden ajou­ran saa ava­ta vain, mikä­li se on aivan vält­tä­mä­tön­tä, eikä ajou­ran teko saa vahin­goit­taa lin­tu­jen pesiä tai häi­ri­tä pesintää.

Met­sä­kes­kus val­voo sää­dös­ten nou­dat­ta­mis­ta, ja ilmoit­taa maa­no­mis­ta­jal­le tai tämän edus­ta­jal­le, jos met­sän­käyt­töil­moi­tus koh­dis­tuu lin­tu­jen pesin­tä­alu­eel­le. Ilmoi­tus tulee myös pesin­tä­ajan ulko­puo­lel­la, kos­ka met­sän­käyt­töil­moi­tuk­sen mukai­nen aika toi­mien toteut­ta­mi­sel­le yltää aina seu­raa­van pesin­tä­kau­den yli.

Vas­tuu pesin­nän huo­mioi­mi­ses­ta on aina hak­kuun toteut­ta­jal­la, ja maa­no­mis­ta­jan tai hak­kuun toteut­ta­jan on arvioi­ta­va hak­kuu­alu­een todel­li­nen tilan­ne tapaus­koh­tai­ses­ti ja kai­kis­sa met­sis­sä, vaik­ka Met­sä­kes­kuk­sen ilmoi­tus­ta ei tuli­si­kaan. Arvioin­nis­sa huo­mioi­ta­via seik­ko­ja ovat eten­kin kas­vu­paik­ka, puus­ton ikä, hoi­to­työn ajan­koh­ta suh­tees­sa lin­tu­jen pesin­tään sekä luon­non­suo­je­lun tie­to­jär­jes­tel­miin tal­len­ne­tut tie­dot. Jos arvion tulok­se­na on, että käsi­tel­tä­vä alue ei kuu­lu kiel­lon pii­riin, on tie­to kir­jat­ta­va hak­kuusuun­ni­tel­maan tai vas­taa­vaan asiakirjaan.

Met­sä­kes­kus val­voo lin­tu­jen pesin­tä­ai­ka­na toteu­tet­ta­via hak­kui­ta osa­na met­sä­lain val­von­taa. Yksit­täi­sen pesän tai lin­nun vahin­goit­tu­mis­ta tai häi­rin­tää ei kui­ten­kaan kat­so­ta met­sä­lain rik­ko­mi­sek­si, mikä­li lain sää­dök­siä lin­tu­jen pesin­nän suh­teen on noudatettu.

Uudet rajoi­tuk­set ovat aii­heut­ta­neet lisä­työ­tä met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sil­le. Hau­ki­pu­taan alu­ees­ta Oulun seu­dun met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­ses­sä vas­taa­va met­sä­asian­tun­ti­ja Mik­ko Har­ju ker­too, että Met­sä­kes­kuk­ses­ta on tul­lut muu­ta­mia ilmoi­tuk­sia mah­dol­li­sis­ta pesin­tä­koh­teis­ta. Useim­mat niis­tä ovat kui­ten­kin kos­ke­neet tal­vi­kor­juuseen mene­viä hak­kui­ta, ja kesä­ajan kor­juuseen tar­koi­tet­tu­jen koh­tei­den toi­men­pi­teet on siir­ret­ty toteu­tet­ta­vik­si pesin­tä­ajan ulkopuolella. 

Maa­no­mis­taa­jat ovat Har­jun mukaan suh­tau­tu­neet asi­aan ymmär­tä­väi­ses­ti, eikä muu­ta­man kuu­kau­den vii­väs­tys ole hei­tä haitannut.

– Met­sä­ko­neu­ra­koit­si­joil­le rajoi­tuk­sis­ta on ollut enem­män­kin hait­taa, ja ne ovat piden­tä­neet monen ura­koit­si­jan kesä­tau­koa töis­tä. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti ener­gia­puu­ta ura­koi­via yrittäjiä.

Har­jun mukaan myös met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sis­sä on jokai­nen kesä­hak­kuuseen tar­koi­tet­tu lei­mik­ko nyt käy­tä­vä aiem­paa­kin tar­kem­min läpi ja var­mis­tet­ta­va, ettei pesin­tä­ajan sää­dök­siä rikota.

Myös Iin met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­le on Met­sä­kes­kuk­sen ilmoi­tuk­sia tul­lut, onhan alu­eel­la Hau­ki­pu­taan tapaan jon­kin ver­ran sekä ran­ta­met­siä että joki­var­sien leh­ti­puu­val­tai­sia met­siä. Met­sä­asian­tun­ti­ja Hen­ri Tur­ti­nen tote­aa rehe­vien leh­ti­puu­val­tais­ten met­sien kui­ten­kin sijait­se­van enim­mäk­seen niin märil­lä mail­la, että nii­den hak­kuut on joka tapauk­ses­sa ajoi­tet­ta­va talvikauteen.

– Useam­man kuvion hak­kuu­alu­eel­la saat­taa kyl­lä käy­dä niin, että siel­lä jou­du­taan käy­mään kah­teen ker­taan, jos osa kuviois­ta sovel­tuu kesä­kor­juuseen, mut­ta jol­lain kuviol­la on rajoi­tus­ten mukai­sia pesin­tä­koh­tei­ta, joi­den kor­juu jou­du­taan siir­tä­mään myöhemmäksi.

Met­sä­asian­tun­ti­joi­den mukaan vas­ta ensi vuo­si näyt­tää tar­kem­min, mikä pesin­tä­ajan rajoi­tus­ten vai­ku­tus hak­kui­den suo­rit­ta­mi­seen tulee ole­maan, kos­ka sää­dök­set tuli­vat tänä vuon­na voi­maan vas­ta kesä­kuun alus­sa, mut­ta jat­kos­sa jo huh­ti­kuun puo­li­vä­lis­tä läh­tien. Tuol­loin näin poh­joi­ses­sa ovat usein vie­lä käyn­nis­sä vii­mei­set tal­via­jan hakkuut.

Met­sä­kes­kuk­sen elo­kuun lopul­la jul­kai­se­mien tie­to­jen mukaan met­sä­am­mat­ti­lai­set ja met­sä­no­mis­ta­jat ovat nou­dat­ta­neet rajoi­tuk­sia hyvin. Vain muu­ta­mia yksit­täi­siä rik­ko­muk­sia on Met­sä­kes­kuk­seen ilmoi­tet­tu, vaik­ka laki­muu­tos tuli voi­maan var­sin nopeal­la aikataululla.

INFO:

Rehe­viä leh­ti­puu­val­tai­sia met­siä ovat yli puo­len heh­taa­rin laa­jui­set leh­dot, leh­to­mai­set kan­kaat ja tuo­reet kan­kaat sekä rehe­vyy­del­tään vas­taa­vat tur­ve­maat. Leh­ti­pui­den osuus on yli puo­let puus­ton run­ko­puun kokonaistilavuudesta.

Kor­pia ovat yli puo­len heh­taa­rin kokoi­set puus­toi­set suot, jois­sa tur­ve­ker­rok­sen pak­suus on vähin­tään 30 cm, ja pää­puu­la­ji­na on kuusi tai koi­vu. Kor­pia ovat vas­taa­vat alu­eet myös ojitettuina.

Ran­ta­met­sä on vesis­tön var­ren puus­toi­nen suo­ja­kais­ta, jon­ka leveys on kym­me­nen met­riä. Vesis­töik­si las­ke­taan sekä luon­nol­li­set vesia­lu­eet, kuten jär­vet, joet ja purot, että kei­no­te­koi­set kana­vat tai tekojärvet.