Kie­li­lä­het­ti­läs hou­kut­te­lee iiläi­siä oppi­maan ruotsia

– Ook­ko nää suo­ma­lai­nen, kysyt­tiin Iin Oja­ky­län kou­lul­la kes­ki­viik­ko­na vie­rail­leel­ta kie­li­lä­het­ti­läs Iisak­ki Tapai­lal­ta.

Tapai­la oli juu­ri saa­pu­nut nel­jäs­luok­ka­lais­ten luok­kaan, ter­veh­ti­nyt oppi­lai­ta ja kysy­nyt: “Har ni haft en bra dag?”. Ruot­sin­kie­li­set kysy­myk­set sai­vat oppi­laat epäi­le­mään puhu­jan kan­sal­li­suut­ta. Tapai­la ker­toi kui­ten­kin, että kou­luis­sa vie­rai­le­vat suo­ma­lai­set kie­li­lä­het­ti­läät puhu­vat ruot­sia ja ruot­sa­lai­set kie­li­lä­het­ti­läät suomea.

– Iso­äi­ti­ni on läh­töi­sin Ruot­sis­ta. Aloin lukio­ai­ka­na aja­tel­la, että mik­sen­pä opet­te­li­si ruot­sia kun­nol­la, kos­ka minul­la on joku, jon­ka kans­sa sitä puhuakin.

Tapai­la ker­toi oppi­lail­le, kuin­ka hän oppi ruot­sia parem­min mene­mäl­lä lukion toi­sen vuo­den jäl­keen kesä­töi­hin Ruot­siin. Opis­ke­lu­vuo­si­naan hän oli kesä­töis­sä myös Tans­kas­sa ja Grön­lan­nis­sa. Armei­jan hän kävi ruot­sin­kie­li­ses­sä Dragsvikissä.

– Ajat­te­lin, että kun ase­vel­vol­li­suus tulee kui­ten­kin suo­rit­taa, niin mik­sen teki­si sitä ruotsiksi.

Kie­li­lä­het­ti­läs ker­toi monis­ta hyö­dyis­tä, joi­ta hänel­le on koi­tu­nut ruot­sin kie­len osaa­mi­ses­ta. Tapai­la ker­toi saa­neen­sa sen avul­la ystä­viä, kult­tuu­ri- ja musiik­ki­nau­tin­to­ja, mat­kus­tus­ko­ke­muk­sia ja jopa työ­pai­kan. Hän on val­mis­tu­nut Oulun yli­opis­tos­ta ympä­ris­tö­tek­nii­kan diplo­mi-insi­nöö­rik­si ja työs­ken­te­lee Lovii­san ydinvoimalassa.

Kie­li­lä­het­ti­lään toi Iihin kun­nan kie­li­hank­keet, joi­hin kun­ta on saa­nut jo usea­na vuon­na ope­tus­hal­li­tuk­sen rahoi­tus­ta. Nii­den puit­teis­sa on muun muas­sa esi­tel­ty kie­liä kie­li­suih­ku­tus­ten avul­la, kou­lu­tet­tu opet­ta­jia ja annet­tu kie­li­kyl­py­jä. Vuo­si sit­ten alka­nees­sa Kak­si­kie­li­sen ope­tuk­sen laa­jen­ta­mi­nen ‑hank­kees­sa men­nään ruot­sin kie­li edel­lä, kun aiem­pi­na vuo­si­na oli esil­lä enem­män englanti.

Tänä syk­sy­nä kie­li­hank­kee­seen kuu­luu ruot­sia puhu­van kie­li­lä­het­ti­lään vie­rai­lut 3.–6.-luokkalaisille. Tar­koi­tuk­se­na on tutus­tut­taa kou­lu­lai­sia kie­leen jo ennen var­si­nai­sen ope­tuk­sen alka­mis­ta sekä innos­taa juu­ri ruot­sin opin­not aloit­ta­nei­ta kuudesluokkalaisia.

Kou­lu­jen oppi­lail­le tutuk­si tul­lut kie­li­koor­di­naat­to­ri Maria Ter­vo jat­kaa kie­li­kyl­py­jen pitä­mis­tä 0–2‑luokkalaisille.

– Olen vetä­nyt Iis­sä kie­li­kyl­py­jä kol­mes­sa­kym­me­nes­sä eri ryh­mäs­sä. Hank­kee­seen kuu­luu myös ruot­sin kie­len prep­paus opet­ta­jil­le. Tavoit­tee­na on, että opet­ta­jat voi­vat yhdis­tää kie­liä muu­hun ope­tuk­seen tai vaik­ka­pa aamu­na­vaus­ten pitämiseen.

Oja­ky­län kou­lun kol­man­nen luo­kan opet­ta­ja Mer­ja Män­nik­kö ker­too, että kie­li­koor­di­naat­to­rin ja nyt kie­li­lä­het­ti­lään vie­rai­lut ovat kou­lul­la odotettuja.

– On hyvä, että ruot­sin kiel­tä nos­te­taan esiin englan­nin rin­nal­la. Onhan se toi­nen kie­lem­me, ja täs­tä­hän ei ole Ruot­si­kaan kaukana.

Kol­mas­luok­ka­lai­nen Minea Heik­ki­lä on samaa miel­tä. Ruot­sia hän jo osaa­kin joi­ta­kin sanoja.

– Jag heter Minea, god mor­gon, hej­san. Meil­lä on pal­jon ruot­sa­lai­sia kir­jo­ja, olen niis­tä oppinut.

Minea tie­tää myös, mik­si kie­liä on hyvä osata.

– On hel­pom­paa mat­kus­tel­la, kun osaa puhua eri kieliä.