Jousi­met­säs­tys esiin Iin metsästysyhdistyksessä

Iin met­säs­ty­syh­dis­tyk­sen jäse­nis­tön pii­ris­sä on kas­va­nut kiin­nos­tus jousi­met­säs­tys­tä koh­taan, min­kä poh­jal­ta yhdis­tyk­seen on pää­dyt­ty perus­ta­maan jousiam­mun­ta­jaos­to. Jaos­to kokoon­tui ensim­mäi­sen ker­ran maa­lis­kuun alus­sa poh­ti­maan, miten har­ras­tuk­sen mah­dol­li­suuk­sia voi­tai­siin Iis­sä edis­tää niin jousi­met­säs­tä­jien kuin muu­toin jousiam­mun­taa har­ras­ta­vien parissa.

Jaos­ton kokoon­tu­mi­ses­sa jousi­met­säs­tys­tä esit­te­li Juho Mäen­pää, joka itse on jousel­la met­säs­tä­nyt vii­ti­sen vuot­ta. Hänet nimet­tiin myös aluk­si jaos­toa vetämään.

– Ensim­mäi­nen haas­te on sopi­vien har­joi­tus­ti­lo­jen löy­tä­mi­nen, sil­lä jousiam­mun­taa var­ten tar­vit­tai­siin sisä­ra­ta, mis­sä lajia voi har­joi­tel­la tal­vi­sin. Tilo­jen suh­teen olem­me yhtey­des­sä kun­taan, jos­ko löy­tyi­si sopi­vat. Tar­koi­tuk­se­na on lait­taa hake­mus tilois­ta ja nii­hin tar­vit­ta­vis­ta muu­tos­töis­tä osal­lis­ta­van bud­je­toin­nin kaut­ta, jos sopi­va paik­ka suin­kin löy­tyy. Sisä­ra­ta tuli­si kaik­kien jousiam­mun­ta­har­ras­ta­jien vapaa­seen käyt­töön, ei vain met­säs­tä­jil­le tai met­säs­ty­syh­dis­tyk­sen jäse­nil­le, Mäen­pää viitoittaa.

Liik­keel­le Mäen­pään mukaan läh­de­tään pienimuotoisesti.

– Kun saa­tai­siin muu­ta­man ampu­ma­pai­kan ver­ran tilaa. Kan­sa­lais­opis­tol­le voi­sim­me myös ehdot­taa jousiam­mun­ta-aihei­sen kurs­sin järjestämistä.

Mäen­pään itsen­sä jousi­met­säs­tys vei muka­naan pal­jol­ti lajin haas­ta­vuu­den takia. Saa­lis­ta­kin on toi­si­naan tul­lut, mut­ta vähin­tään yhtä mon­ta ker­taa se on myös haa­veek­si jäänyt.

Suo­men Met­säs­tä­jä­lii­ton mukaan jousi­met­säs­tyk­sen suo­sio on kas­va­nut vii­me vuo­si­na, ja yhte­nä syy­nä suo­sion kas­vuun on juu­ri lajin haas­ta­vuus. Mui­ta syi­tä ovat muun muas­sa sen äänet­tö­myys ja pääs­töt­tö­myys sekä lau­kauk­sen pie­ni varoa­lue, joten lajin har­joit­te­lu onnis­tuu usein omas­sa piha­pii­ris­sä. Jousi­met­säs­tys­tä sää­te­le­vät samat lait ja ase­tuk­set kuin muu­ta­kin met­säs­tys­tä, joten vaa­ti­muk­si­na ovat met­säs­tä­jä­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen, mak­set­tu riis­tan­hoi­to­mak­su sekä oikeus met­säs­tää alueella.

Jousel­la saa met­säs­tää kaik­kea pien­riis­taa sekä hir­veä pie­nem­piä sork­kae­läi­miä, kuten esi­mer­kik­si kau­rii­ta tai vil­li­si­kaa. Sork­kae­läin­ten met­säs­tä­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin hyväk­sy­tys­ti suo­ri­tet­tua ampu­ma­koet­ta. Met­säs­tyk­seen sovel­tuu käsin virees­sä pidet­tä­vä jousi, joi­ta ovat vastakaari‑, pit­kä- ja tal­ja­jousi. Jal­ka- eli var­si­jousen käyt­tö on kiel­let­ty. Lisäk­si jousen veto­jäyk­kyy­den on olta­va riit­tä­vän suu­ri, ja nuo­lis­sa pitää olla met­säs­tys­kär­ki, tau­luun ammut­ta­vat nuo­let eivät met­säs­tyk­seen sovel­lu. Met­säs­tys­nuo­lis­sa on usein leik­kaa­va kär­ki, ja nuo­li on osues­saan yhtä teho­kas ase kuin kivää­rin luoti.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.