Itse­näi­syys­juh­la oli nuor­ten esiinmarssi

Itse­näi­syys­päi­vää vie­tet­tiin Iis­sä perin­tei­ses­ti juma­lan­pal­ve­luk­sen ja sep­pe­leen­las­ku­jen sekä seu­ra­kun­ta­ta­lol­la pide­tyn pää­juh­lan mer­keis­sä. Vapaa-aika­sih­tee­ri Hei­ni Pert­tu­lan juon­ta­mas­sa pää­juh­las­sa kuul­tiin tavan mukaan seu­ra­kun­nan ja kun­nan ter­veh­dyk­set, jot­ka toi­vat kap­pa­lai­nen Pek­ka Soro­nen sekä kun­nan­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja Johan­nes Tuo­me­la.

Hei­dän jäl­keen­sä esiin­ty­mis­la­van ja puhu­ja­ko­rok­keen val­ta­si­vat nuo­rem­man pol­ven edus­ta­jat, sil­lä juh­lan ohjel­maan sisäl­tyi Iin kan­sa­lais­opis­ton las­ten lau­lu­ryh­män esi­tys sekä nuo­ren Mii­na Ala­ran­nan hui­lun­soit­toa. Molem­pia musiik­kie­si­tyk­siä säes­ti Tii­na Kuk­ku­la. Myös juh­la­pu­heen piti nouse­van suku­pol­ven edus­ta­ja, Iin nuo­ri­so­val­tuus­ton sih­tee­ri Mona Kela, joka poh­dis­ke­li puhees­saan omaa suh­det­taan itsenäisyyteen.

– Minul­ta kysyt­tiin, mitä minul­le mer­kit­see asua itse­näi­ses­sä Suo­mes­sa. Sitä piti­kin miet­tiä tovi ja toi­nen­kin, sil­lä niin moni asia on aina ollut minul­le itses­tään­sel­vyys. Jos maam­me ei oli­si­kaan itse­näi­nen, oli­si­ko minul­la mah­dol­li­suut­ta kou­lu­tuk­seen ja yhtä tur­val­li­sen tun­tui­seen elä­mään, ja oli­si­ko suo­men kie­li edes äidinkieleni.

Oikeus ilmai­seen kou­lu­tuk­seen, mah­dol­li­suus opis­kel­la halua­maan­sa ammat­tiin, vapaus vali­ta oma asuin­paik­ka ja ystä­vät sekä oikeus omaan mie­li­pi­tee­seen ja sen esil­le tuo­mi­seen nousi­vat niin ikään Kelan mie­leen hänen pohdinnoissaan.

– Etu­jen ja oikeuk­sien ohel­la on myös vel­vol­li­suuk­sia, ja jo pie­nil­lä­kin teoil­la voi edis­tää yksi­lön, koko maan ja jopa maa­pal­lon­kin hyvin­voin­tia, kuten päi­vit­täi­sil­lä valin­noil­la tai kier­rät­tä­mäl­lä. Jo pie­ni hymy ja kii­tos saat­taa pelas­taa jon­kun päivän.

Kela nos­ti esiin myös koro­na-ajan tuo­mien rajoi­tus­ten vaikutukset.

– Näi­den parin vuo­den aika­na on näh­ty, miten pal­jon elä­määm­me vai­kut­taa, kun vapaut­tam­me jou­du­taan rajoit­ta­maan ja sää­te­le­mään meis­tä itses­täm­me riip­pu­mat­to­man asian takia. Kuin­ka muka­va oli­si­kaan saa­da taas liik­kua ja har­ras­taa vapaas­ti kuten ennen koronaa.

Puheen­sa päät­teek­si Kela toi esiin kii­tol­li­suu­ten­sa sota-ajan san­ka­rei­ta koh­taan muis­tut­taen, että jäl­jel­lä ole­vis­ta on pidet­tä­vä huol­ta samoin kuin sii­tä, että myös tule­vat suku­pol­vet saa­vat tie­tää ja ymmär­tää itse­näi­syy­den mer­ki­tyk­sen sekä sen, ettei itse­näi­syys ole itsestäänselvyys.

Pek­ka Soro­sen ja Johan­nes Tuo­me­lan puheen­vuo­rois­sa koros­tui­vat sovin­nol­li­suus, vuo­ro­vai­ku­tus ja yhteis­työ sekä tois­ten huo­mioo­not­ta­mi­nen raken­ta­vi­na teki­jöi­nä. Johan­nes Tuo­me­la tote­si yhteis­hen­keä tar­vi­tun moneen ottee­seen Suo­men itse­näi­sen his­to­rian aika­na, ja tar­peen se on edel­leen, vaik­ka haas­teet ovat muuttuneet.

– Ilmas­ton­muu­tos, epi­de­miat, kan­sa­lais­ten tur­val­li­suu­den­tun­teen heik­ke­ne­mi­nen, hän lis­ta­si mut­ta tote­si ihmi­sen perus­tar­pei­den, kuten ruo­an ja läm­mön, ole­van sil­ti yhä samat kuin ennenkin.

Päät­tä­jien teh­tä­viin kuu­luu Tuo­me­lan mukaan epä­koh­tien hake­mi­nen sekä nii­hin rat­kai­su­jen löy­tä­mi­nen, ja hyvin­voin­tim­me hän tote­si­kin sotien jäl­kei­se­nä aika­na kehit­ty­neen hui­mas­ti sekä edel­leen­kin ole­van kai­kes­ta huo­li­mat­ta kor­keal­la tasolla.

Pää­juh­lan oli tar­koi­tus päät­tyä vete­raa­nien kuki­tuk­seen, mut­ta Hei­ni Pert­tu­lan mukaan heis­tä ei juh­laan jak­sa­nut enää kukaan osal­lis­tua, joten heil­le kuk­ka­set toi­mi­tet­tiin etu­kä­teen kotiin tai hoitolaitokseen.

Itse­näi­syyt­tä juh­lis­tet­tiin koko Ran­ta­poh­jan alu­eel­la perin­tei­sin menoin.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.