Illin­saa­ren män­nys­tä tai­de­kai­teet Läh­de! puis­toon

Taidekaide alkaa konkretisoitua Arto Murtovaaran ja Minna Kangasmaan käsissä.

Aikoi­naan Illin­saa­ren ulkoi­lua­lu­een fris­bee­gol­fra­dan tiel­tä kaa­de­tut puut eivät pää­ty­neet ainoas­taan polt­to­puik­si, vaan osa niis­tä sahau­tet­tiin Iin työ­hön­val­men­nus­kes­kuk­sen puu­työ­pa­jan käyt­töön. Täs­tä läpi­sa­ha­tus­ta, kau­niin kaar­na­pin­nan säi­lyt­tä­nees­tä puus­ta on alka­nut syn­tyä ainut­laa­tui­set tai­de­kai­teet, jot­ka hel­pot­ta­vat kul­kua Läh­de! puis­tos­sa ja tar­joa­vat myös mah­dol­li­suu­den fysio­te­ra­pia­har­joi­tuk­siin ulko­na. Toi­ve kai­teis­ta tuli puis­ton tule­vil­ta käyt­tä­jil­tä.

– Tai­de­kai­tei­den jokai­nen osa on oma yksi­lön­sä. Ne ovat piir­rok­sen mukaan vapaal­la kädel­lä lei­kat­tu­ja, puu­puo­len ohjaa­ja Arto Mur­to­vaa­ra ker­too. Kai­tei­den pyö­reis­sä muo­dois­sa näkyy teki­jöi­den yksi­löl­li­nen käden­jäl­ki.

– Vii­me elo­kuus­sa aloim­me yhdes­sä Arto Mur­to­vaa­ran ja Iin työ­hön­val­men­nus­kes­kuk­sen asiak­kai­den kans­sa miet­tiä kai­tei­den toteu­tus­ta, ja kai­de­suun­ni­tel­ma on syn­ty­nyt sen myö­tä, kuvan­veis­tä­jä Min­na Kan­gas­maa ker­too.

Hän on työs­ken­nel­lyt työ­pa­ja­muo­toi­ses­ti eri­lai­sis­sa yhtei­söis­sä 1990-luvul­ta läh­tien.

– Olen kehit­tä­nyt yhtei­söl­li­seen teke­mi­seen perus­tu­vaa meto­dia, jos­sa osal­lis­tu­jat lem­peäs­ti altis­te­taan epä­var­muut­ta sisäl­tä­väl­le tai­de­pro­ses­sil­le. Alus­sa ei voi heti tie­tää, mitä on tulos­sa. Tavoit­tee­na on, että tai­de­pro­ses­sis­sa muka­na olleet ymmär­tä­vät oman mer­ki­tyk­sen­sä yhtei­ses­ti syn­ty­väs­sä lop­pu­tu­lok­ses­sa, Kan­gas­maa poh­tii. Jokai­sen osuus tai­de­pro­ses­sis­sa on tär­keä. Hänen mukaan­sa työ­hön­val­men­nus­kes­kuk­sen vas­taan­ot­to oli iha­na heti alus­ta alkaen.

– Pyr­ki­myk­se­nä­ni on tavoi­tel­la asiak­kai­den kans­sa aitoa koh­taa­mis­ta, Kan­gas­maa pai­not­taa. Hän ohjaa ja neu­voo mie­lel­lään eri tek­nii­kois­sa, joh­dat­te­lee luo­vaan pro­ses­siin ja hel­pot­taa pro­ses­sin epä­var­muu­den sie­tä­mis­tä.

Kera­miik­ka­uu­ni ja drei­ja jäl­leen käyt­töön

Kan­gas­maan mukaan jo ensim­mäi­sel­lä tutus­tu­mis­käyn­nil­lä kävi ilmi, että työ­hön­val­men­nus­kes­kuk­sel­la on kera­miik­ka­pa­ja uunei­neen ja drei­joi­neen. Väli­neet oli­vat olleet pit­kään pois käy­tös­tä. Näin innos­tut­tiin tai­de­kai­tei­den ohel­la otta­maan sel­vää, miten kera­miik­ka­työs­ken­te­lyä teh­täi­siin siten, että mah­dol­li­sim­man moni pys­tyi­si tule­maan mukaan teke­mi­seen.

Työ­hön­val­men­nus­kes­kuk­sen ohjaa­ja Sari Jäm­sä ker­too, että moni asiak­kais­ta jän­nit­ti aluk­si sitä, mil­tä savi tun­tui­si kädes­sä. -Se oli iloi­nen yllä­tys, kun savi oli peh­me­ää ja sile­ää. He ihas­tui­vat lopul­ta kovin savi­työs­ken­te­lyyn, Jäm­sä tote­aa ja jat­kaa: -Min­na Kan­gas­maan myö­tä kera­miik­ka­työs­ken­te­ly on tul­lut uute­na tai­de­muo­to­na tutuk­si.

Asiak­kai­den ja hen­ki­lö­kun­nan työs­tä­mäs­tä saves­ta on syn­ty­nyt eri­ko­koi­sia pisa­roi­ta Läh­de! puis­ton aitaan kiin­ni­tet­tä­vik­si yhteis­tai­de­teos­ta var­ten, joka jat­kaa elä­mään­sä Kan­gas­maan kans­sa työs­ken­te­lyn jäl­keen.

– Sateen­kaa­ri ver­tau­tuu mie­les­tä­ni yhtei­söön, jos­sa vesi­pi­sa­roi­den tavoin jokai­nen on osal­taan muo­vaa­mas­sa koko­nai­suut­ta. Sateen­kaa­res­sa yksi pisa­ra ei vie­lä rii­tä sitä elä­vöit­tä­mään, Min­na Kan­gas­maa poh­tii. Yhteis­tai­de­teok­seen on mie­tit­ty yhdes­sä sateen­kaa­ren väre­jä akva­rel­le­ja maa­laa­mal­la.

Valon­juh­la kut­suu mukaan

Läh­de! puis­ton vii­meis­te­ly­vai­he on alka­nut Valon­juh­laa var­ten. Tai­de­kai­teet löy­tä­vät paik­kan­sa sou­tu­kii­kun vie­res­tä ja lasi­te­tut pisa­rat sateen­kaa­ren muo­ton­sa aidas­sa.

Läm­pi­mäs­ti ter­ve­tu­loa juh­lis­ta­maan Läh­de! puis­toa Valon­juh­laan vuo­den pimeim­pään aikaan tors­tai­na mar­ras­kuun 21.päivänä klo 17.00 — 18.30 Iin ter­veys­kes­kuk­sen lähet­ty­vil­le Suvan­to­lan ran­taan. Täl­löin on erin­omai­nen tilai­suus tutus­tua Iin Läh­de! puis­toon glö­gi- ja pipa­ri­tar­joi­lun lomas­sa. Valoon liit­ty­vää yllä­tys­oh­jel­maa on tie­dos­sa.

Tämä jut­tu liit­tyy Iin Läh­de! puis­to -jut­tusar­jaan. Jutun kir­joit­ta­ja Mer­ja Män­nik­kö työs­ken­te­lee osa-aikai­ses­ti asian­tun­ti­ja­koor­di­naat­to­ri­na Läh­de! Tai­tees­ta voi­maa arkeen -hank­kees­sa.

Läh­de! Tai­tees­ta voi­maa arkeen -han­ke

Kuvan­veis­tä­jä Min­na Kan­gas­maa on työs­ken­nel­lyt tänä syk­sy­nä vie­rai­le­va­na tai­tei­li­ja­na Läh­de! hank­kees­sa.

Hän on työs­ken­nel­lyt Iis­sä Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­män työ­hön­val­men­nus­kes­kuk­sen asiak­kai­den ja työn­te­ki­jöi­den kans­sa.

Tavoit­tee­na laa­ja-alai­sen hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen tai­teen ja kult­tuu­rin kei­noin.

Puis­to­kon­sep­tin kehit­tä­mi­nen on osa hank­keen Jul­ki­set tilat hyvin­voin­nin läh­tei­nä -työ­pa­ket­tia.

Kysees­sä Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­män ja Tai­de­kes­kus Kult­tuu­ri­Kaup­pi­lan yhtei­nen, ESR-rahoit­tei­nen han­ke.

Läh­de! -hank­keen toi­min­ta-aika on 3 vuot­ta eli v. 2017 — 2020.

Lisä­tie­toa: www.kulttuurikauppila.fi/lahde> www.lahdetaide.fi