Iin kirk­ko val­mis­tui kir­kot­to­mien vuo­sien jäl­keen 70 vuot­ta sitten

Iin nykyi­sen kir­kon edel­tä­jä, vuon­na 1694 raken­net­tu Pyhän Lau­ren­tiuk­sen kirk­ko paloi sala­man iskun seu­rauk­se­na 23.8.1942. Sen jäl­keen seu­ra­kun­ta oli kah­dek­san vuot­ta ilman kirk­koa. Har­taas­ti odo­tet­tu kirk­ko raken­net­tiin lopul­ta vauh­dik­kaas­ti vuo­des­sa niin, että sen vih­kiäis­juh­laa voi­tiin viet­tää 18.6.1950.

Vuon­na 1998 ilmes­ty­nees­sä Iin seu­ra­kun­nan his­to­ria ‑kir­jas­sa ker­ro­taan, että uuden kir­kon vih­kiäi­set oli­vat suu­ri kirk­ko­juh­la, jota var­ten seu­ra­kun­ta­lai­set oli­vat teh­neet val­ta­vas­ti töi­tä. Juh­las­sa oli väkeä rei­lus­ti enem­män kuin yli vii­del­le­sa­dal­le mitoi­te­tut pen­kit riit­ti­vät. Muka­na oli muun muas­sa kak­si piis­paa ja pap­pe­ja yhdek­säs­tä seu­ra­kun­nas­ta. Juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa saar­na­si rovas­ti Eino Virk­ku­la, joka samal­la lopet­ti 30-vuo­ti­sen Iin kirkkoherrankautensa. 

Ensi sun­nun­tai­na kel­lo 10 pide­tään Iin kir­kon 70-vuo­tis­juh­la­mes­su hie­man kir­kon vih­kiäi­siä vaa­ti­mat­to­min menoin. Kirk­ko­kan­saa ei voi­da koro­nan takia ottaa kirk­koon kuin noin 120 hen­keä, mut­ta mes­sua voi kuun­nel­la net­ti­ra­dion kaut­ta tai kat­soa strii­mat­tu­na seu­ra­kun­nan net­ti­si­vuil­ta löy­ty­vän lin­kin kaut­ta. Kak­ku­kah­vit tar­joil­laan seu­ra­kun­ta­ta­lon pihalla. 

– Kir­kos­sa lau­laa lap­si­kuo­ro ja Iin mies­lau­la­jat. Koro­nas­ta huo­li­mat­ta halusim­me kui­ten­kin jär­jes­tää juh­lat, ker­too Iin seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra Tapa­ni Ruot­sa­lai­nen.

Edel­li­sen kir­kon pala­mi­ses­ta ja uuden raken­ta­mi­ses­ta on monil­la seu­ra­kun­ta­lai­sil­la pal­jon muis­to­ja, joi­ta Ruot­sa­lai­nen­kin on kuul­lut työ­uran­sa aikana. 

– Monet ovat ker­to­neet, kuin­ka paloa yri­tet­tiin sam­mut­taa ämpä­ri­ket­juil­la, mut­ta ei sil­le mitään voi­tu. Pel­ko­na oli, että palaa koko Hami­na. Moni muis­te­lee myös sitä, kuin­ka kova ukko­nen nousi merel­tä ennen tulipaloa. 

Van­has­ta kir­kos­ta saa­tiin pelas­tet­tua nykyi­ses­sä kir­kos­sa ole­va kat­tok­ruu­nu ja lam­pe­tit, muu­ta­ma mes­su­ka­suk­ka ja joi­ta­kin astioita. 

Uuden kir­kon raken­ta­mi­sen aloit­ta­mis­ta hidas­ti rahoi­tuk­sen jär­jes­ty­mi­nen muu­toin­kin tiuk­ka­na sotien­jäl­kei­se­nä aika­na. Kir­kon raken­ta­mi­nen mak­soi 26 mil­joo­naa mark­kaa, jos­ta 18,5 mil­joo­naa saa­tiin lah­joi­tuk­si­na ja avus­tuk­si­na. Suu­rin lah­joi­tus, 10 mil­joo­naa mark­kaa, saa­tiin Ame­ri­kan lute­ri­lai­sil­ta kirkoilta. 

Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen kir­kos­sa on teh­ty usei­ta remont­te­ja, jois­ta vii­mei­set ovat vas­ta val­mis­tu­neet. Juh­la­vuot­taan kirk­ko voi viet­tää sekä sisäl­tä että ulkoa uudis­tu­nee­na. Juma­lan­pal­ve­lus­ten ja kir­kol­lis­ten toi­mi­tus­ten lisäk­si Iin kirk­ko on suo­sit­tu paik­ka jär­jes­tää musiikkitapahtumia.

– Vuon­na 2008 uusi­tut urut ovat erin­omai­set, joi­den lisäk­si kir­kos­sa on flyy­ge­li. Fasi­li­tee­tit ovat kun­nos­sa, ja moni pitää­kin kirk­koam­me hyvä­nä lau­lu­kirk­ko­na, Ruot­sa­lai­nen sanoo. 

Nykyi­nen kirk­ko on aina­kin kol­mas samal­la pai­kal­la ollut kirk­ko. Vuon­na 1694 val­mis­tu­nut­ta kirk­koa edel­tä­vä kirk­ko oli ollut pai­kal­laan 73 vuot­ta. Tuon­kin kir­kon koh­ta­lok­si koi­tui sala­man aiheut­ta­ma tuli­pa­lo. Sitä aiem­mis­ta kir­kois­ta on peri­mä­tie­to­ja, jois­ta osa on saa­tu todis­tet­tua varmaksi.

– Peri­mä­tie­to­na puhut­tiin pal­jon van­has­sa Hami­nas­sa sijain­nees­ta kir­kos­ta. Sii­tä saa­tiin todis­teet vuo­den 2009 kai­vauk­sis­sa, jois­sa löy­tyi myös tun­ne­tuk­si tul­lut ris­ti­rii­pus. Puhu­taan, että ennen Hami­nan kirk­koa oli­si ollut kak­si­kin kirk­koa Kir­ko­saa­res­sa. Toi­saal­ta kui­ten­kin sano­taan, että Kirk­ko­saa­ri oli­si ollut tuol­loin veden pei­tos­sa. Peri­mä­tie­don mukaan kirk­ko oli­si ollut myös Illin­saa­res­sa, jos­ta onkin löy­ty­nyt kir­kol­li­sia esi­nei­tä. Yhden aja­tuk­sen mukaan kirk­ko oli­si ollut Uis­ka­ris­sa. Van­ho­jen hir­si­kirk­ko­jen ole­mas­sao­los­ta on kui­ten­kin hyvin vai­ke­aa löy­tää enää todis­tei­ta, Ruot­sa­lai­nen sanoo.