Iin kirk­ko val­mis­tui kir­kot­to­mien vuo­sien jäl­keen 70 vuot­ta sit­ten

70 vuotta sitten valmistuneesta kirkosta tehtiin saman mallimen kuin samalla paikalla sijainnut aiempi kirkko. Kivikirkon piirustukset laativat arkkitehdit Gustaf Strandberg ja A. Hytönen.70 vuotta sitten valmistuneesta kirkosta tehtiin saman mallimen kuin samalla paikalla sijainnut aiempi kirkko. Kivikirkon piirustukset laativat arkkitehdit Gustaf Strandberg ja A. Hytönen.

Iin nykyi­sen kir­kon edel­tä­jä, vuon­na 1694 raken­net­tu Pyhän Lau­ren­tiuk­sen kirk­ko paloi sala­man iskun seu­rauk­se­na 23.8.1942. Sen jäl­keen seu­ra­kun­ta oli kah­dek­san vuot­ta ilman kirk­koa. Har­taas­ti odo­tet­tu kirk­ko raken­net­tiin lopul­ta vauh­dik­kaas­ti vuo­des­sa niin, että sen vih­kiäis­juh­laa voi­tiin viet­tää 18.6.1950.

Vuon­na 1998 ilmes­ty­nees­sä Iin seu­ra­kun­nan his­to­ria -kir­jas­sa ker­ro­taan, että uuden kir­kon vih­kiäi­set oli­vat suu­ri kirk­ko­juh­la, jota var­ten seu­ra­kun­ta­lai­set oli­vat teh­neet val­ta­vas­ti töi­tä. Juh­las­sa oli väkeä rei­lus­ti enem­män kuin yli vii­del­le­sa­dal­le mitoi­te­tut pen­kit riit­ti­vät. Muka­na oli muun muas­sa kak­si piis­paa ja pap­pe­ja yhdek­säs­tä seu­ra­kun­nas­ta. Juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa saar­na­si rovas­ti Eino Virk­ku­la, joka samal­la lopet­ti 30-vuo­ti­sen Iin kirk­ko­her­ran­kau­ten­sa.

Ensi sun­nun­tai­na kel­lo 10 pide­tään Iin kir­kon 70-vuo­tis­juh­la­mes­su hie­man kir­kon vih­kiäi­siä vaa­ti­mat­to­min menoin. Kirk­ko­kan­saa ei voi­da koro­nan takia ottaa kirk­koon kuin noin 120 hen­keä, mut­ta mes­sua voi kuun­nel­la net­ti­ra­dion kaut­ta tai kat­soa strii­mat­tu­na seu­ra­kun­nan net­ti­si­vuil­ta löy­ty­vän lin­kin kaut­ta. Kak­ku­kah­vit tar­joil­laan seu­ra­kun­ta­ta­lon pihal­la.

– Kir­kos­sa lau­laa lap­si­kuo­ro ja Iin mies­lau­la­jat. Koro­nas­ta huo­li­mat­ta halusim­me kui­ten­kin jär­jes­tää juh­lat, ker­too Iin seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra Tapa­ni Ruot­sa­lai­nen.

Edel­li­sen kir­kon pala­mi­ses­ta ja uuden raken­ta­mi­ses­ta on monil­la seu­ra­kun­ta­lai­sil­la pal­jon muis­to­ja, joi­ta Ruot­sa­lai­nen­kin on kuul­lut työ­uran­sa aika­na.

– Monet ovat ker­to­neet, kuin­ka paloa yri­tet­tiin sam­mut­taa ämpä­ri­ket­juil­la, mut­ta ei sil­le mitään voi­tu. Pel­ko­na oli, että palaa koko Hami­na. Moni muis­te­lee myös sitä, kuin­ka kova ukko­nen nousi merel­tä ennen tuli­pa­loa.

Van­has­ta kir­kos­ta saa­tiin pelas­tet­tua nykyi­ses­sä kir­kos­sa ole­va kat­tok­ruu­nu ja lam­pe­tit, muu­ta­ma mes­su­ka­suk­ka ja joi­ta­kin astioi­ta.

Uuden kir­kon raken­ta­mi­sen aloit­ta­mis­ta hidas­ti rahoi­tuk­sen jär­jes­ty­mi­nen muu­toin­kin tiuk­ka­na sotien­jäl­kei­se­nä aika­na. Kir­kon raken­ta­mi­nen mak­soi 26 mil­joo­naa mark­kaa, jos­ta 18,5 mil­joo­naa saa­tiin lah­joi­tuk­si­na ja avus­tuk­si­na. Suu­rin lah­joi­tus, 10 mil­joo­naa mark­kaa, saa­tiin Ame­ri­kan lute­ri­lai­sil­ta kir­koil­ta.

Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen kir­kos­sa on teh­ty usei­ta remont­te­ja, jois­ta vii­mei­set ovat vas­ta val­mis­tu­neet. Juh­la­vuot­taan kirk­ko voi viet­tää sekä sisäl­tä että ulkoa uudis­tu­nee­na. Juma­lan­pal­ve­lus­ten ja kir­kol­lis­ten toi­mi­tus­ten lisäk­si Iin kirk­ko on suo­sit­tu paik­ka jär­jes­tää musiik­ki­ta­pah­tu­mia.

– Vuon­na 2008 uusi­tut urut ovat erin­omai­set, joi­den lisäk­si kir­kos­sa on flyy­ge­li. Fasi­li­tee­tit ovat kun­nos­sa, ja moni pitää­kin kirk­koam­me hyvä­nä lau­lu­kirk­ko­na, Ruot­sa­lai­nen sanoo.

Nykyi­nen kirk­ko on aina­kin kol­mas samal­la pai­kal­la ollut kirk­ko. Vuon­na 1694 val­mis­tu­nut­ta kirk­koa edel­tä­vä kirk­ko oli ollut pai­kal­laan 73 vuot­ta. Tuon­kin kir­kon koh­ta­lok­si koi­tui sala­man aiheut­ta­ma tuli­pa­lo. Sitä aiem­mis­ta kir­kois­ta on peri­mä­tie­to­ja, jois­ta osa on saa­tu todis­tet­tua var­mak­si.

– Peri­mä­tie­to­na puhut­tiin pal­jon van­has­sa Hami­nas­sa sijain­nees­ta kir­kos­ta. Sii­tä saa­tiin todis­teet vuo­den 2009 kai­vauk­sis­sa, jois­sa löy­tyi myös tun­ne­tuk­si tul­lut ris­ti­rii­pus. Puhu­taan, että ennen Hami­nan kirk­koa oli­si ollut kak­si­kin kirk­koa Kir­ko­saa­res­sa. Toi­saal­ta kui­ten­kin sano­taan, että Kirk­ko­saa­ri oli­si ollut tuol­loin veden pei­tos­sa. Peri­mä­tie­don mukaan kirk­ko oli­si ollut myös Illin­saa­res­sa, jos­ta onkin löy­ty­nyt kir­kol­li­sia esi­nei­tä. Yhden aja­tuk­sen mukaan kirk­ko oli­si ollut Uis­ka­ris­sa. Van­ho­jen hir­si­kirk­ko­jen ole­mas­sao­los­ta on kui­ten­kin hyvin vai­ke­aa löy­tää enää todis­tei­ta, Ruot­sa­lai­nen sanoo.