Har­mo­ni­kat soi­vat yllä­tys­kon­ser­teis­sa

Konsertti päätettiin yhteisesityksellä, joka kokosi vielä kerran eri-ikäiset leiriläiset soittamaan yhdessä, ja mukana olivat sekä viisi- että kaksirivisen harmonikan harrastajat.

Jär­jes­tyk­ses­sään toi­nen Iin har­mo­nik­ka­viik­ko näkyi ja kuu­lui vii­me vii­kol­la muun muas­sa päi­vä­ko­deis­sa, pal­ve­lu­ta­lois­sa ja kau­pois­sa, mis­sä pide­tyis­sä yllä­tys­kon­ser­teis­sa har­mo­nik­ka­lei­rin osa­not­ta­jat pää­si­vät tai­to­jaan esittämään.Vuosi sit­ten pide­tyn ensim­mäi­sen har­mo­nik­ka­lei­rin osa­not­ta­jis­ta ei vie­lä pai­kal­li­sia löy­ty­nyt, mut­ta täl­lä ker­taa saa­tiin mukaan jo iiläi­siä­kin har­ras­ta­jia.

Lisäk­si lei­ri­läi­set kon­ser­toi­vat päi­vit­täin Museo­kah­vi­la Hui­lin­gis­sa lou­nas­kon­ser­tin mer­keis­sä, ja lei­rin lopuk­si musi­soi­tiin vie­lä pää­tös­kon­sert­ti Hui­lin­gin laval­la. Kuu­li­joi­ta pää­tös­kon­sert­tiin oli­si tosin enem­män­kin mah­tu­nut, sil­lä pai­kal­le saa­pu­nut ylei­sö sai kuul­la laa­jan kat­tauk­sen vii­kon aika­na har­joi­tel­tu­ja upei­ta esi­tyk­siä.

Har­mo­nik­ka­viik­koon osal­lis­tui 26 oppi­las­ta iäl­tään seit­sen­vuo­tiais­ta yli kah­dek­san­kymp­pi­siin, joten kans­sa­käy­mis­tä eri-ikäis­ten har­ras­ta­jien kes­ken syn­tyi run­saas­ti.

– Lei­ri­hän jär­jes­tet­tiin Iis­sä vii­me vuon­na ensim­mäis­tä ker­taa, ja sii­tä saa­tu palau­te oli erit­täin posi­tii­vis­ta sekä kan­nus­ta­vaa. Niin­pä tänä vuon­na oli­kin jo pal­jon ren­nom­paa ja hel­pom­paa ryh­tyä har­mo­nik­ka­viik­koa jär­jes­tä­mään, ker­too lei­rin opet­ta­jiin lukeu­tu­nut iiläi­nen Sei­ja Yli­kärp­pä.

Yli­kär­pän mukaan lei­ri­läi­set har­joit­te­li­vat kou­lul­la ja esiin­tyi­vät eri­ko­koi­si­na ryh­mi­nä kaik­ki­aan yli kah­des­sa­kym­me­nes­sä kon­ser­tis­sa vii­kon aika­na. Eri­tyi­sen ilah­tu­nut hän on har­ras­ta­jil­le tar­jou­tu­nees­ta mah­dol­li­suu­des­ta osal­lis­tua soit­taen Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nan jär­jes­tä­mään har­tauk­seen.

– Kos­ket­ta­via oli­vat myös esiin­ty­mi­set ikäih­mis­ten paris­sa, mis­sä saat­toi näh­dä kyy­nel­ten vuo­ta­van sel­lais­ten­kin kuu­li­joi­den sil­mis­tä, jot­ka eivät enää kyke­ne liik­ku­maan tai puhu­maan, Yli­kärp­pä tote­aa.

Iiläi­siä har­ras­ta­jia muka­na

– Hei­tä oli aluk­si tulos­sa useam­pia­kin kuin nyt muka­na olleet kol­me, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti osa lopul­ta estyi, Yli­kärp­pä mai­nit­see.

Mai­niok­si esi­mer­kik­si har­mo­nik­ka­lei­rin ja kon­sert­tien vai­ku­tuk­ses­ta Yli­kärp­pä näkee kah­dek­san­vuo­ti­aan iiläi­sen Aukus­ti Lepis­tön, joka vii­me vuon­na osui per­hei­neen vii­kon pää­tös­kon­sert­tia kuun­te­le­maan. Musii­kin myö­tä syt­tyi pojan kiin­nos­tus har­mo­ni­kan­soit­toa koh­taan, ja vii­me tal­ven Aukus­ti kävi jo kan­sa­lais­opis­ton tun­neil­la har­mo­nik­kaa näp­päi­le­mäs­sä sekä osal­lis­tui tämän kesän lei­ril­le.

– Juu­ri sii­hen­hän täs­sä osal­taan pyri­tään­kin, eli teke­mään har­mo­nik­ko­ja tutuk­si, lisää­mään kiin­nos­tus­ta har­ras­tus­ta koh­taan ja saa­maan mukaan uusia soit­ta­jia, Yli­kärp­pä miel­tää.

Kas­va­vas­ta kiin­nos­tuk­ses­ta har­mo­nik­ka­viik­koa koh­taan ker­too myös se, että ilmoit­tau­tu­mis­mah­dol­li­suu­den avau­dut­tua kevät­tal­vel­la lei­ri täyt­tyi jo kah­des­sa päi­väs­sä.

Sei­ja Yli­kär­pän lisäk­si lei­rin opet­ta­ji­na toi­mi­vat vii­me vuo­den tavoin Jou­ko Pääk­kö­nen Iis­tä, Kai­sa Ris­ti­luo­ma Rova­nie­mel­tä ja Rei­jo Aho­nen Hämeen­lin­nas­ta. Lei­rin jär­jes­ti Iin kan­sa­lais­opis­to ja sitä tuki­vat Suo­men Har­mo­nik­ka­liit­to ja Val­to Per­nun Sää­tiö.