Uusi paik­ka, tut­tu Riitta

Poik­keuk­sel­li­nen ja han­ka­la koro­na-aika voi syn­nyt­tää myös uut­ta. Näin tapah­tui Par­tu­ri-kam­paa­mo Tiu­kun Riit­ta Vii­ni­ka­no­jal­le. Kevääl­lä kun aika sei­sah­tui, hänel­lä kyp­syi aja­tus muut­taa tilan­teen hel­li­tet­tyä Kel­los­ta uuteen toi­mi­paik­kaan Hau­ki­pu­taan kes­kus­tan lii­ke­ta­loon Revon­tiel­le vilk­kaam­mal­le lii­ke­pai­kal­le, kes­kel­le elä­mää. Aika oli sopi­va muu­tok­sel­le sen­kin vuok­si, että lap­set ovat jo aikui­sia, ker­too Kel­lon Kivi­nie­mes­sä asu­va Riitta.

Asia­kas­pii­ri on on muo­vau­tu­nut pit­käl­tä ajal­ta eri puo­lil­ta Hau­ki­pu­das­ta ja kaeumpaakin.

– Paik­ka on uusi, mut­ta tääl­tä löy­tyy se tut­tu Riit­ta edel­leen, ja toi­von mukaan uusia­kin asiak­kai­ta tulee, tote­aa pit­kään alal­la ollut yrit­tä­jä. Hän uskoo, että uudis­tus on muka­va pait­si hänel­le itsel­leen, myös asiak­kail­le tul­la uuteen ympäristöön.

Sii­tä on jo 36 vuot­ta kun Yli­kii­min­gin Some­ro­vaa­ras­ta kotoi­sin ole­va Riit­ta Vii­ni­ka­no­ja val­mis­tut­tu­aan ammat­tiin aloit­ti työt oulu­lai­ses­sa pie­nes­sä kam­paa­mos­sa, mis­tä hän sai hyvät eväät tule­vaan. Hänel­le oli jo pie­nes­tä pitäen sel­vää, että hänes­tä tulee kam­paa­ja. Ala onkin ollut todel­la mie­lui­sa ja työ rakas­ta ihmis­ten paris­sa. Omas­sa elä­män­työs­sään hän saa teh­dä sitä mitä osaa ja mis­tä tyk­kää, ja voi ansai­ta elan­nok­si tasais­ta leipää.

Ennen oman ensim­mäi­sen liik­keen perus­ta­mis­ta Jää­liin hän toi­mi opet­ta­ja­na Hau­ki­pu­taan ammat­ti­kou­lus­sa. Jää­lin-liik­keen nimek­si tuli Sini­nen Kuu. Sen kek­si pai­kal­li­sen ja tun­ne­tun sanoit­ta­ja-sävel­tä­jän Veik­ko Jun­tusen vai­mo Eli­na, ja nimen mie­li­ku­van yhdis­ty­mi­nen lau­luun miel­lyt­ti myös musi­kaa­lis­ta yrit­tä­jää itse­ään. Kah­dek­san Jää­lin-vuo­den jäl­keen tiet toi­vat Kel­loon ja yri­tys toi­mi Kel­lon ohel­la myös Hau­ki­pu­taal­la. Liik­keen nimek­si tuli Par­tu­ri-kam­paa­mo Tiu­ku, helk­kää­mään Kel­loon sopivasti.

Nyt osoit­tee­na on Revon­tie 2 Hau­ki­pu­taan kes­kus­tas­sa, mis­tä löy­tyi pas­se­li huo­neis­to, jos­sa myös aiem­min on toi­mi­nut saman alan yri­tys. Rat­kai­su ja muut­to tapah­tui­vat nopeas­ti. Ovet uudes­sa pai­kas­sa avau­tui­vat maanantaina.

Lii­ke­ta­los­sa toi­mii usei­ta eri alo­jen yri­tyk­siä, vie­res­sä Mer­vin Kuk­ka ja valo­ku­vaus­lii­ke Mie­li­ku­via. Ylä­puo­lel­la on Ran­ta­poh­jan toimipaikka.

Riit­ta Vii­ni­ka­no­jaa muu­tos ei pelot­ta­nut, sil­lä hän on tot­tu­nut teke­mään rat­kai­su­ja ja luot­ta­maan vaistoonsa.

– Olen onne­kas, kun minul­la on niin hyvä ja kan­nus­ta­va tuki­verk­ko ja yrit­tä­jäys­tä­viä ympä­ril­lä­ni. Tie­dän, että hyvä täs­tä tulee, hän toteaa.

Aiem­pia­kin suu­ria rat­kai­su­ja yri­tyk­sen osal­ta hän roh­ke­ni teke­mään aikoi­na, jol­loin elet­tiin lama-aikoja.

Tänä kevää­nä koro­na pysäyt­ti kaiken.

– Tun­tui, että sei­nä nousi pys­tyyn. Kuten 94-vuo­tias ystä­vä­ni Elsa sanoi, vas­tas­sa on nyt tun­te­ma­ton vihol­li­nen, virus. Oli sopeu­dut­ta­va tilan­tee­seen, puhu­mi­nen mui­den yrit­tä­jien kans­sa aut­toi. Kaik­ki oltiin samas­sa tilan­tees­sa kodeis­sa, kou­luis­sa ja työ­pai­koil­la. Asia­kas­käyn­nit romah­ti­vat. Tilo­jen puh­tau­teen ja desin­fioin­tiin piti kiin­nit­tää aiem­paa enem­män huo­mio­ta. Aamul­la var­hain saat­toi käy­dä ris­ki­ryh­mä­läi­siä ja koti­käyn­nit lisääntyivät.

Sil­loin kun asiak­kai­ta ei ollut, Riit­ta upot­ti tar­mon­sa mie­li­puu­haan­sa lei­po­mi­seen koto­na. Elä­män­kump­pa­nin tut­tu neu­vo olla mureh­ti­mat­ta asioi­ta, joi­hin ei voi itse vai­kut­taa, oli pai­kal­laan. Onnek­si kui­ten­kin tyt­tä­ren per­het­tä ja pien­tä Aaro-poi­kaa saat­toi tava­ta puistossa.

Nyt onnek­si näky­mät ovat parem­mat ja asiak­kaat palan­neet. Teh­tä­vä­nä on ollut myös “koro­na­leik­kauk­sia”, eli kor­jail­tu on koto­na itse karan­tee­niai­ka­na teh­ty­jä parturointeja.

– Täs­tä on hyvä läh­teä eteen­päin, hyvil­lä mie­lin. Luot­taa, että elä­mä kan­taa, tote­aa Riit­ta Viinikanoja.