Työelämägallupiin vastanneista 44 prosenttia katsoo, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Vastustajia on 38 prosenttia vastaajista. Ulkomaisen työvoiman kannattajien määrä on laskenut merkittävästi syyskuusta 2023, jolloin kyseinen luku oli 58 prosenttia.
Suomen Yrittäjien johtaja ja pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että talouden hidastuminen ja työllisyysnäkymien heikentyessä ulkomainen työvoima nähdään ennemmin kilpailijana kuin tarpeellisena vahvistuksena.
–Ulkomaisen työvoiman tarve tulee korostumaan selkeämmin talouden kääntyessä kasvuun ja työttömyyden lähestyessä rakennetyöttömyyden tasoa, hän sanoo.
Johtavissa asemissa olevat ja ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat ulkomaiseen työvoimaan muita myönteisimmin, 61 prosenttia näkee ulkomaisen työvoiman tarpeellisena. Puolueiden kannattajista myönteisimmin suhtautuvat vihreiden. kokoomuksen sekä RKP:n äänestäjät ja kriittisimmin perussuomalaiset.
Ulkomaista työvoimaa kaivataan erityisesti hyvinvointialueille. 28 prosenttia hyvinvointialueella työskentelevistä kokee, että omalle työpaikalle tarvitaan ulkomaista työvoimaa. Kaikista kyselyyn vastanneista vain 17 prosenttia näkee ulkomaisen työvoiman tarpeellisena omalla työpaikallaan.
–Vaikka työvoimapula puhuttaa laajasti, kaikilla työpaikoilla ulkomaisen työvoiman tarve ei näyttäydy arjessa. Sosiaali- ja terveysalalla tilanne on toinen, siellä työvoimapula on selvästi konkreettinen ja akuutti, Brotherus toteaa.
Vastaajien tärkeimmät sääntelymuutokset työvoimapulan helpottamiseksi olivat opiskelupaikkojen lisääminen työvoimapula-aloilla, oppisopimusjärjestelmän uudistaminen ja palkan sivukulujen alentaminen.
Työvoimapulan ratkaisukeinot saavat nyt vähemmän kannatusta kuin syksyllä 2023 tai alkuvuonna 2024.
Vastanneiden mielestä työpaikan omista keinoista työvoimapulan helpottamiseksi parhaita ovat palkkojen nostaminen, harjoittelupaikkojen tarjoaminen, johtamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyön lisääminen. Vähiten suosittuja keinoja ovat vuokratyövoiman käyttö sekä yrityksen brändiin panostaminen.
Työelämägallupiin vastasi yli tuhat työelämässä olevaa, jotka ovat muun muassa työntekijöitä, yrittäjiä ja työttömiä.