Toi­mit­ta­jal­ta: Valt­te­ri-myrs­ky pet­ti odotukset

Puheen­part­ta ja otsi­koi­ta riit­ti koko vii­kon­lo­puk­si, kun Valt­te­rik­si nimet­ty tal­vi­myrs­ky rie­pot­ti eten­kin ete­läi­sem­pää Suo­mea. Lun­ta tuis­kut­ti meil­lä tääl­lä­kin ja tuu­li tui­ver­si nava­kas­ti, mut­ta har­vem­min poh­joi­sen sää­olot tai lumen­ko­laa­jat ylit­tä­vät uutis­kyn­nyk­sen. Tut­tua kau­raa lumi meil­le tosin onkin, ja vii­me aikoi­na kovat tuu­let­kin ovat olleet rie­sa­na yhä useammin.

Hyvä hom­ma on tie­ten­kin, että myrs­kyis­tä ja run­saas­ta lumen­tu­los­ta varoi­te­taan, jol­loin poik­keuk­sel­li­siin sää­oloi­hin osa­taan varau­tua. Onnek­si Valt­te­ri jäi lopul­ta ennus­tet­tua vaisummaksi.

Tal­vi­myrs­ky toi ehkä kai­vat­tua vaih­te­lua vii­mei­sim­piin päi­vän­polt­ta­viin aihei­siin kuten alue­vaa­lien tulos­ten set­vi­mi­seen ja tau­ti­ti­lan­teen pui­mi­seen, jois­ta vii­mek­si mai­nit­tu on ollut tape­til­la nyt kak­si vuot­ta, eikä lop­pua näy.

Tänään hel­mi­kuun ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä kat­seet kään­ty­vät vah­vas­ti jo kevää­seen. Pahin kaa­mos on ohi­tet­tu ja aurin­ko­kin bon­gat­tu. Kevät on koit­ta­nut jo mul­ta­sor­mil­la, jot­ka ovat kai­va­neet sie­men­pus­sit ja pur­nu­kat esil­le var­hais­ta tai­mien esi­kas­va­tus­ta var­ten. Kun täl­lä vii­kol­la alka­vat tal­vio­lym­pia­lai­set saa­daan käyn­tiin, kevät­han­get alka­vat olla par­haim­mil­laan tal­vi­seen ulkoi­luun meil­lä­kin – ilman karan­tee­ne­ja ja kuplaa.

Kevää­seen on kui­ten­kin vie­lä mat­kaa. Ilma­tie­teen lai­tok­sen mukaan ter­mi­nen kevät alkoi vii­me vuon­na Oulun seu­dul­la 23. maa­lis­kuu­ta. Kevään­tu­lo aikais­tui paril­la vii­kol­la, kun ver­tai­lu­koh­tee­na oli ajan­jak­so vuo­si­na1981-2010. Ter­mi­sen kevään alku tar­koit­taa sitä, kun vuo­ro­kau­den kes­ki­läm­pö­ti­la nousee pysy­väm­min 0 asteen ylä­puo­lel­le. Kesä koit­taa, kun kes­ki­läm­pö pysyt­te­lee +10 asteen ylä­puo­lel­la. Suo­mes­sa ter­mi­sis­tä vuo­den­ajois­ta pisin on tal­vi ja lyhyin kevät.

Monet sano­vat, että paras­ta meil­lä on nel­jä vuo­den­ai­kaa. Nau­ti­taan niis­tä, kelil­lä kuin kelil­lä, vaik­ka välil­lä pitää tus­kail­la – aina­kin lumen kans­sa. Sitä saa­daan lisää jäl­leen loppuviikolla.

auli.haapala(at)rantapohja.fi