Sisus­tus ja valo kul­ke­vat käsi kädes­sä

Valaistus on erottamaton osa sisustusta. Valo vaikuttaa aina muun sisustuksen toimivuuteen, olipa valaistus suunniteltua tai ei.

Suu­ren osan vuo­des­ta pimey­den kes­kel­lä asu­vat suo­ma­lai­set ovat valais­tus­suun­nit­te­lun suh­teen ennem­min edel­lä­kä­vi­jöi­tä kuin peräs­sä­hiih­tä­jiä. Valai­sin­de­sig­nia Suo­meen tuo­daan ulko­mail­ta, mut­ta valon käy­tön osaam­me hie­nos­ti itsekin.Kodin valais­tuk­sen miet­ti­mi­nen ei rajoi­tu asuin­ne­liöi­hin. Piha­ra­ken­nuk­sen ja var­sin­kin pihan valais­tus on yhtä tär­ke­ää kuin sisä­ti­lo­jen. Pihan valais­tuk­sen yksi tar­koi­tus on lisä­tä pihan tur­val­li­suut­ta.

– Olem­me jou­tu­neet miet­ti­mään asi­aa, kos­ka meil­lä on niin pime­ää. Voi­si­kin sanoa, että olem­me asian suh­teen valais­tu­nei­ta, sisus­tus- ja valais­tus­suun­nit­te­li­ja Tui­ja Tal­vi­tie Tal­vi­tie Desig­nis­ta nau­rah­taa.

Valais­tus­suun­nit­te­lua ei juu­ri mil­loin­kaan teh­dä itse­näi­se­nä suun­ni­tel­ma­na, vaan se kuu­luu osa­na koko­nais­val­tai­seen sisus­tus­suun­ni­tel­maan. Kun sisus­tus­ta suun­ni­tel­laan, valais­tus­ta ei voi jät­tää huo­miot­ta. Huo­no valais­tus voi myös tuho­ta muu­ten toi­mi­van sisus­tuk­sen.

– Sisus­tus- ja valais­tus­suun­ni­tel­mat tuke­vat toi­si­aan. Vaik­ka kotiin suun­ni­tel­tai­siin miten mah­ta­vat pin­nat, ne eivät näy­tä hyväl­tä ilman oikean­lais­ta valoa. Jokai­sen kodin­si­sus­ta­jan pitäi­si poh­tia myös valais­tus­ta, vaik­ka ei ammat­ti­mais­ta suun­nit­te­li­jaa käyt­täi­si­kään.

Kus­tan­nus uppo­aa bud­jet­tiin huo­maa­mat­ta

Van­han talon laa­ja pin­ta­re­mont­ti tai uuden raken­ta­mi­nen ovat tilan­tei­ta, jois­sa valais­tus­suun­nit­te­li­jaan kan­nat­taa ottaa yhteys. Vaik­ka suun­nit­te­li­jan käyt­tä­mi­nen ei aivan ilmais­ta ole­kaan, on kus­tan­nus kui­ten­kin koko­nai­suu­teen näh­den pie­ni.

– Kus­tan­nus kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti upot­taa remont­ti- tai raken­nus­bud­jet­tiin. Valais­tus­suun­ni­tel­man toteut­ta­mi­nen jäl­ki­kä­teen ei vält­tä­mät­tä ole pal­jon kal­liim­paa, mut­ta sil­loin esi­mer­kik­si valai­sin­pis­tei­den siir­rot jou­du­taan usein teke­mään pin­ta­ve­toi­na, Tal­vi­tie tote­aa.

Esi­merk­ki­nä ajal­laan mie­ti­tys­tä tai jäl­ki­kä­teen toteu­te­tus­ta valais­tus­suun­ni­tel­mas­ta voi käyt­tää sei­näl­le ripus­tet­ta­via yöpöy­dän valai­si­mia. Valai­si­met voi saa­da joko sei­nään upo­te­tuil­la joh­doil­la tai valai­si­men alla roik­ku­vil­la joh­doil­la ja kat­kai­si­joil­la.

– Onhan se mie­ti­tym­män näköi­nen, kun joh­to ei roi­ku.

Oman maun mukai­sen valais­tus­suun­ni­tel­man toteut­ta­mi­nen onnis­tuu yhtä hyvin oma­ko­ti­ta­los­sa kuin ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa­kin. Ker­ros­ta­loon toteu­tet­ta­va suun­ni­tel­ma tosin saat­taa vaa­tia jon­kin ver­ran enem­män taus­ta­tut­ki­mus­ta. Myös luvat pitää hank­kia talo­yh­tiöl­tä.

– Ker­ros­ta­los­sa pitää esi­mer­kik­si sel­vit­tää, mitä katon sisäs­sä kul­kee. Ker­ros­ta­los­sa joh­dot jou­du­taan yleen­sä jyr­si­mään katon sisään, jot­ta pin­ta­ve­doil­ta väl­ty­tään. Se mak­saa enem­män, mut­ta on ihan mah­dol­lis­ta.

Tek­nii­kan kehi­tys on hel­pot­ta­nut valais­tus­suun­ni­tel­mien toteut­ta­mis­ta kaik­kiin koh­tei­siin. Esi­merk­ki­nä täs­tä Tal­vi­tie mai­nit­see valai­si­mien kau­ko­sää­töi­set pai­nik­keet. Pai­ni­ke voi­daan kiin­nit­tää huo­maa­mat­to­mal­la tar­ra­la­pul­la sei­nään, eikä pai­nik­keel­ta kul­je valai­si­meen fyy­sis­tä joh­toa. Sil­loin ei tar­vi­ta jyr­sin­tää eikä pin­ta­ve­to­ja, jos valai­sin­pis­tet­tä ei siir­re­tä.

Suun­nit­te­li­jan teh­tä­vä on ylit­tää odo­tuk­set

Sisus­tustren­dit vaih­te­le­vat, mut­ta hyvän valais­tus­suun­ni­tel­man perus­teet pysy­vät. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si nel­jä perus­va­lo­tyyp­piä, jot­ka jokai­ses­ta tilas­ta tuli­si löy­tyä. Nämä ovat yleis-, työ-, koh­de- ja tun­nel­ma­va­lais­tus. Nel­jää perus­tyyp­piä käy­te­tään valais­tus­suun­nit­te­lun poh­ja­na vuo­des­ta ja vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen sen mukaan, mikä tila on ja mitä siel­lä teh­dään.

– Toki valais­tuk­ses­sa­kin sil­ti on vaih­te­le­via tren­de­jä, kuten valai­si­mien ulko­muo­to. Myös halu­tus­sa väri­läm­pö­ti­las­sa on tapah­tu­nut muu­tok­sia. Ennen valon väri­läm­pö­ti­lak­si riit­ti 2700–3000 kel­vi­niä, nyt halu­taan jo 4000 kel­vi­niä eli pal­jon entis­tä puh­taam­paa valoa.

Toi­nen nyt nousus­sa ole­va tren­di on epä­suo­ra valo. Kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten sitä ei moni osan­nut kysyä. Suun­nit­te­li­jaa käyt­tä­vän ei tie­tys­ti tar­vit­se­kaan itse aivan tark­kaan tie­tää, mil­lai­sen valais­tuk­sen halu­aa.

– Suun­nit­te­li­jan pitää ylit­tää asiak­kaan odo­tuk­set, niin että asia­kas voi iloi­ses­ti yllät­tyä ja tode­ta, että enpä oli­si­kaan itse kek­si­nyt, Tal­vi­tie sanoo.

Entä pihan valais­tus

– Valais­tus­suun­ni­tel­ma on vain puo­lek­si teh­ty, jos ulkoa­luet­ta ei mie­ti­tä. Piha on kuin talon etei­nen, sen valais­tuk­sen pitää koros­taa joi­ta­kin pihan puo­lia ja koh­dis­taa tuli­jan kat­set­ta halut­tui­hin koh­tiin, Tal­vi­tie tie­tää.