Sei­pääl­le nos­to on jää­nyt historiaan

Juha Lindholm käyttää edelleen paalaamiseen 1960-luvulta peräisin olevaa paalainta, joka toimii kuulemma loistavasti.Juha Lindholm käyttää edelleen paalaamiseen 1960-luvulta peräisin olevaa paalainta, joka toimii kuulemma loistavasti.

Kesän hei­nä­työt on teh­ty myös Juha Lind­hol­min osal­ta. Lind­holm ker­toi, että hei­nien sei­pääl­le nos­to alkaa ole­maan his­to­ri­aa, eikä Hau­ki­pu­taan alu­eel­la niin juu­ri­kaan enää tehdä.

– Se on jää­nyt jo vuo­si­kausia sit­ten, kos­ka se on niin hidas­ta. Koneel­la val­mii­den paa­lien teke­mi­nen on pal­jon tehok­kaam­paa, Lind­holm sanoi.

Kulu­neen kesän hei­nä­sa­to onnis­tui ja se ker­ke­si kui­va­maan juu­ri sopi­van aikaan. Hei­nien täy­tyy kor­juun jäl­keen antaa kui­vua aloil­laan muu­ta­ma päi­vä, jot­ta se ei ole lii­an mär­kää paalattaessa.

– Nyt sat­tui sopi­vas­ti, että hei­nät sai­vat kun­nol­la kui­vua pel­loil­la vähän yli­mää­räis­tä­kin, niin ovat aina­kin kui­vaa. Ja onnek­si sadet­ta luvat­tiin vas­ta hei­nien keruu­päi­vän illak­si, niin saa­daan hei­nät kui­va­na tal­liin asti, Lind­holm kertoi.

Tal­lin isän­tä ker­toi, että moni alu­eel­la tekee hei­nis­tä iso­ja muo­vi­tet­tu­ja pyö­rö­paa­le­ja, mut­ta Lind­holm tekee pien­kant­ti­paa­le­ja, jol­loin nii­tä on help­po siir­rel­lä han­gol­la ja käsin. Pien­kant­ti­paa­lit pai­na­vat kym­me­nes­tä vii­teen­tois­ta kiloon ja isot pyö­rö­paa­lit voi­vat pai­naa jopa usei­ta sato­ja kiloja.

– Minul­la on käy­tös­sä pien­kant­ti­paa­lain 60-luvul­ta, ja tämä toi­mii edel­leen lois­ta­vas­ti. Koneen ikä­kin ker­too jo sen, että paa­lai­mia on käy­tet­ty jo pit­kän aikaa maa­ta­lou­des­sa, Juha Lind­holm kertoi.

Lind­holm tekee tal­koo­lais­ten ja per­heen­jä­sen­ten avul­la hei­nät omal­le tal­lil­le. Vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­viin tal­koi­hin on otet­tu aina myös nuo­ret mukaan. Pel­lol­ta hei­nä­paa­lit siir­ty­vät nopeas­ti tal­koo­po­ru­kan käsis­sä tal­liin raken­net­tuun hei­nä­va­ras­toon, jos­sa on huo­leh­dit­tu kun­nol­li­ses­ti ilman­vaih­dos­ta. Sei­näs­sä ole­va tuu­le­tin var­mis­taa, että hei­nät pysy­vät kuivina.

Pel­loil­ta saa­tu hei­nä riit­tää Lind­hol­min per­heen omiin tar­pei­siin ja tar­peen tul­len lisää hei­nää hevo­sil­le tuo­daan appiu­kol­ta Hai­luo­dos­ta. Mat­ti Kala­ja, joka kor­jaa omat hei­nät Hai­luo­dos­sa, tuo tar­vit­taes­sa tal­lil­le pyö­rö­paa­lin hei­nää omil­le hevosilleen.

– Ei saa­res­sa­kaan kukaan enää nos­ta hei­nää sei­pääl­le. Minä teen siel­lä iso­ja pyö­rö­paa­le­ja, jot­ka sit­ten tar­peen tul­len kus­kaan tän­ne Hau­ki­pu­taal­le, mis­sä minun ja tytön­tyt­tö Nel­lin, hevo­set ovat. Pyö­rö­paa­li kes­tää hevo­sil­la noin vii­kon, eli kyl­lä sitä menee ja pal­jon, Kala­ja sanoi.

Kala­ja ker­toi, että Hai­luo­dos­sa hei­nän kor­juuseen on nyky­ään myös vai­keam­pi saa­da tal­koo­po­ruk­ka kasaan. Hau­ki­pu­taal­la kui­ten­kin tal­koo­hen­keä löy­tyy. Nuo­ris­ta läh­tien paa­lai­mes­ta tule­vat val­miik­si sido­tut hei­nä­paa­lit nouse­vat kepeäs­ti trak­to­rin perä­kär­ryn kyy­tiin ja nopeal­la tah­dil­la yli nel­jä täyt­tä kuor­maa pure­taan myös tal­lin heinävarastoon.

Han­goil­la ukot heit­tä­vät paa­le­ja varas­ton puo­lel­le ja nuo­rim­mat kasaa­vat paa­lit siis­tei­hin pinoi­hin. Tal­koo­po­ru­kan ruok­kii ja juot­taa per­heen äiti, Anne Lind­holm. Hän ker­toi myös, että hei­nän laa­dun täy­tyy pysyä hyvä­nä, jot­ta se käy hevosille.

– Jos­kus huo­non hei­nä­sa­don aikaan on täy­ty­nyt ostaa muu­al­ta hei­nää, mut­ta laa­duk­kaas­ta hei­näs­tä on yleen­sä pula ja moni jou­tuu varaa­maan hei­nää etu­kä­teen, Anne Lind­holm kertoi.

Tal­koo­hen­keä ei ole ollut vai­kea Anne Lind­hol­min mukaan löy­tää, vaan aikuis­ten, ja nuo­ri­son välil­lä vit­sit len­tä­vät työn lomas­sa ren­nol­la otteel­la. Välil­lä pide­tään tau­ko­ja ja syö­dään mak­ka­raa ja pullakahvit.

– Meil­le on tär­ke­ää, että lap­set­kin ote­taan mukaan ja he oppi­vat täs­sä samal­la vas­tuun otta­mis­ta ja työn teke­mis­tä ren­nos­sa poru­kas­sa, Anne Lind­holm lisäsi.

Tal­lil­la hei­nä menee hevos­ten ravin­nok­si, myös huh­ti­kui­sen var­san, kut­su­ma­ni­mel­tään, Kal­len, vat­saan. Per­heel­le onkin eri­tyi­sen tär­ke­ää tar­jo­ta hevo­sil­le laa­du­kas­ta hei­nää. Kal­le onkin monil­le tutun Hau­ki­pu­das Hor­se Clu­bin Mat­ti-hevo­sen veli emän­sä puolelta.